perjantai 15. joulukuuta 2017

Sukututkijan Joulukalenteri 15.12.2017



Lukuisten torvien ja sarvien jälkeen - mutta vielä vuotan. Mä kohtaavani kerran joutsenen. Ja siihen asti unelmiini luotan.... Ja siinä se joutsen viimein onkin. Tämä suku on ollut varsin aloitteellinen sen suhteen, että marketeista ja makkareista löytyy tänä päivänä puuvillaisia pussilakanoita ja muitakin kodin tekstiilejä mitä erilaisemmilla kuoseilla. Ei olisi Tamperekaan se, mikä se on, ilman tätä Venäjältä muuttanutta aatelissukua. 


Suku lienee lähtenyt liikkeelle Westfalenista ja päätyi ensin muutamaksi sadaksi vuodeksi Tallinnaan. Sieltä eräs jälkeläinen muutti kauppiaaksi Pietariin. Hänen poikansa tuli Suomeen 1836 ja asettui Tampereelle. Keisarin ystäväperhe aateloitiin vuonna 1855 ja introdusoitiin Suomen ritarihuoneelle vuonna 1857. Eräitä suvun edustajia merkittiin myös Tallinnan ritarihuoneelle vuosina 1909 ja 1912. 

Alun perin suvun porvarisvaakunassa oli joutsen ja pähkinäpuu, mutta tamperelaisilla suvun jäsenillä puu onkin muuttunut eksoottiseksi palmuksi, jota voi kaupungista bongata eri kohteista. 

Suvun historia ei ollut kovin pitkä, mutta Kanadassa jälkeläisiä elää edelleen. Tälle maineikkaalle ”manselaissuvulle” on perustettu jopa oma museo, joka sijaitsee perheen aikoinaan omistamassa linnassa. 

 

Se on nääs moro!

Lussi

Eilen tutustuimme sukuun Horn

Kuvat: Genealogisches Handbuch der baltischen Ritterschaften. Görlitz 1930, Wikimedia Commons.

torstai 14. joulukuuta 2017

Sukututkijan Joulukalenteri 14.12.2017



Kerta kiellon päälle? Joko taas joku torvi? Nyt menee jo liian pitkälle. Serkkuni Nisse harrastaa juuri tällaisia kepposia. Mutta…


...olisiko tämä nyt sitten kuitenkin sarvi eikä torvi? Joka tapauksessa suvun kantaisät kantoivat Halikon tienoilla tätä merkkiä sinetissään jo 1300-luvulla. Rälssikirjan sukukartanoonsa he saivat 1407. Hyvillä avioliitoilla valtakunnan eri mahtisukujen kanssa he nousivat korkeaan asemaan. Suorastaan jopa johtavaan asemaan Suomessa. Suvun mahtavin mies oli jopa Tukholman linnan käskynhaltijana syksyllä 1539. Vuonna 1549 hän toimi Etelä-Suomen laamannina ja lyötiin ritariksi 1561. Koko Suomen käskynhaltija hänestä tuli 1580-luvun alussa. 

Toinen suvun mahtimies oli laivaston yliamiraali vuonna 1564. Emme toki saisi unohtaa naisia. Eräs tähän sukuun kuulunut neitonen nimeltä Agneta teki 1600-luvun alkupuolella mitä halusi. Häntä yritettiin naittaa Sparre-sukuun, mutta neitopa kihlautui salaa toisen miehen kanssa, jota piti suurempana sankarina ja siten rakkautensa arvoisena. Hänet tunnetaan myös omaelämänkerrallisesta teoksesta, mikä on merkittävimpiä aikalaiskuvauksia 1600-luvun ensimmäiseltä puoliskolta. 


Olipa tässä suvussa eräs toinenkin varsin viehättävä rouva, joka sai 1740-luvulla arvonimekseen valtakunnan kreivitär, koska suoritti muutamia… hmm… palveluksia Ruotsin kuninkaalle. 

Suvusta muuten löytyy vuonna 1912 olympiakultaa voittanut ratsastaja. Hän tosin edusti Ruotsia. Ja arvatkaapa kukapa muuten omistaa suvun ikivanhan kartanon tänä päivänä?


Teitä kreivillisesti tervehtien
Lussi

Eilen oli? No tietenkin Jägerhorn

Kuvat: Wikimedia Commons