maanantai 15. toukokuuta 2017

Miten otat yhteyttä DNA-sukulaisiin?

Hallituksen ääni - Marja Pirttivaara

Geneettinen sukututkimus on poikkeuksellisen yhteisöllinen harrastus. Kaiken A ja O on aktiivinen yhteistyö, vertailu, tietojen vaihtaminen ja yhdessä selvittäminen. Mutta miten ottaa yhteys uppo-outoihin ihmisiin ja aloittaa heidän kanssaan sukututkimusyhteistyö?

Ensinnäkin, ennen yhteydenottoa tee "kotityöt", mieti mitä tiedät suvustasi ja mitä haluat tietää. Tavoitteenasi voi olla esimerkiksi tehdyn sukututkimuksen tarkistaminen ja laajentaminen, sukuseuran historiikin kirjoitaminen tai vaikkapa kadonneen tai karanneen esi-isän löytäminen. Tai haluat tutustua uusiin sukulaisiin, saada uusia ystäviä ja oppia uusia asioita.

Geneettisessä sukututkimuksessa testien perusteella löytyneisiin uusiin sukulaisiin otetaan yleensä yhteyttä sähköpostilla.
Vinkkejä:
  1. Kirjoita henkilökohtainen ja ystävällinen viesti, sellainen, jonka itse haluaisit saada. Tervehdi vastaanottajaa viestin alussa nimeltä, vaikkapa "Hi Martha". Laita jo otsikkoon napakka viittaus DNA-sukututkimukseen. Älä lähetä massaviestejä.
  2. Esittele itsesi - tai testattu henkilö, josta on kyse - lyhyesti. Mainitse myös, kenen kanssa olet "match" ja mistä testistä on kyse (Y-DNA, mtDNA, Family Finder, 23andMe jne). Monet harrastajat hallinnoivat useiden sukulaisten testituloksia. "Ollaan sukua, mitähän kautta" ei yleensä riitä.
  3. Mieti, millä kielellä kirjoitat viestisi. Jos et ole varma vastaanottajan kielestä, voit kirjoittaa viestin kahdella kielellä, suomeksi ja vaikka englanniksi tai ruotsiksi. Yhteisen kielen puuttumista ei kannata pelätä. Esimerkiksi englanti-venäjä sukututkimuskeskustelu sujuu oikein rattoisasti. Älä kuitenkaan tee kirjoittamastasi tekstistä Google Translate -konekäännöstä, jätä konekäännöksen käyttö lukijan tehtäväksi.
  4. Kerro, mitä itse päättelet sukulaisuudesta, mitä kautta voisitte olla sukua. Kirjoita kohteliaasti ja selkeästi. Esitä asiasi johdonmukaisesti ja lyhyesti. Jo parin sivun sukupuu (pdf) viestin liitteenä voi saada ihmeitä aikaan. Laita itsestäsi tietoa MyFTDNA-sivuillesi, esimerkiksi vanhimman tunnetun isälinjaisen esi-isäsi ja äitilinjaisen esiäitisi nimi ja paikkakunta sekä sukupuutietoa ja suvun sukunimiä.
  5. Jos etsit adoptoidun henkilön biologisia vanhempia - tai vaikka huomaat epäselvyyksiä sukuseuran isälinjoissa, ole hienotunteinen. Kaikki ihmiset eivät ole valmiita keskustelemaan suvun salaisuuksista ainakaan ihan ensimmäisessä viesteissä.
  6. Tarkista aina sekä antamasi että saamasi tiedot historiallisista lähteistä. Kirjaa itsellesi, kenen kanssa olet yhteydessä ja mitä saat selville. Pidä sukupuusi ja lähdeluettelo ajantasalla. Ole tarkkana tulkintojen kanssa.
  7. Valmistaudu siihen, että geneettinen sukututkimus voi tuoda yllätyksiä. Muista yksityisyys ja etiikka.
  8. Opiskele jatkuvasti, se kannattaa. Liity Suomi DNA projektiin, ja Suomi DNA Facebook-ryhmään, tapaat siellä DNA-sukulaisia. 
Yhdysvaltalainen geneettisen sukututkimuksen konkari Roberta Estes antaa blogissaan "Tips and Tricks for Contact Success" ja "Saying Hello in the DNA World" hyviä vinkkejä, miten saada yhteys etäserkkuihin. Myös Melvin J Collierin blogi 20 Do's and Don'ts in DNA on hyödyllistä luettavaa.
 
Marja Pirttivaara

Suomen Sukututkimusseuran hallituksen jäsen

Kuva: "Pikkupoika kirjoittaa kirjoituskoneella", kuvaaja Väinö Kannisto, 1950, Helsingin Kaupunginmuseo (CC BY 4.0)