Atle Wilskmanin syntymästä 140 vuotta

Atle Wilskman vuonna 1918. Atelier
Rembrandt. Museovirasto.

Atle Wilskmanin (14.11.1883–30.6.1921) syntymästä tulee tänään kuluneeksi 140 vuotta. Wilskman oli yksi suomalaisen sukututkimuksen uranuurtajista, perusteoksen Släktbok I-II toimittaja ja HisKi-tietokannan isistä. Wilskman valmistui filosofian kandidaatiksi 1906 ja työskenteli sen jälkeen Helsingin yliopistossa; yliopiston kirjastossa, konsistorin amanuenssina ja registraattorina. 1920–1921 hän työskenteli Helsingin kaupungin apulaiskirjastonhoitajana. Vuonna 1907 hän julkaisi teoksen Släkten Wilskman. Kaksi vuotta myöhemmin Wilskman sai Svenska litteratursällskapetilta tehtäväksi toimittaa aatelittomia sukuja koskevan sukukirjan, ja vuosina 1912–1920 ilmestyi Släktbok I-II -teossarja. Wilskman julkaisi myös Suomen Sukututkimusseuran Vuosikirjassa ja Kotiseutu -aikakauskirjassa joukon sukututkimuksia koskevia artikkeleita. Vuonna 1917 hän ehdotti, että kirkonkirjoja alettaisiin järjestelmällisesti kopioida tutkijoita varten. Suomen Sukututkimusseura ryhtyi toteuttamaan ehdotusta 1920-luvulta lähtien. Kopiointityön tuloksista syntyi myöhemmin HisKi- eli Historiakirjat-tietokanta.

Wilskmanin vanhemmat olivat professori Ivar Wilskman ja Mathilda Wilhelmina Roschier. Wilskman kuoli naimattomana.

Voit nyt ladata rajoitetun ajan maksutta Släkten Wilskman -teoksen Sukututkijan verkkokaupasta! 

Teoksia ja artikkeleita SukuHaussa

• Släkten Wilskman. Helsingfors 1907.
• Släktbok I, 1-3. Helsingfors 1912–1916. 
• Släktbok II, 1-3. Helsingfors 1918–1933.
• Släkten Wegelius. Utdrag ur släktbok. Helsingfors 1977.
• ”Bidrag tili släkten Procopaeus’ äldsta historia”, Suomen sukututkimusseuran vuosikirja I, s. 47—54. 1917. 
• ”Om släkten Ulnerus-Ullners ursprung”, Suomen sukututkimusseuran vuosikirja II, s. 39—44. 1918. 
• ”Piirteitä Elias Robert Alceniuksen elämästä”, Suomen sukututkimusseuran vuosikirja III-IV, s. 91–106. 1919–1920.