SukuHaku ja lääninhallitusten anomusdiaarit

Hämeen lääninhallituksen henkilökuntaa 1906–1910, seisomassa Ernst Mesterton, etummaisen pöydän ääressä Anna Idestam ja takana Lisi Nyman. Kuva: Museovirasto

Suomen Sukututkimusseuran SukuHaku-aineistopalvelun sisältämien hakemistorivien määrä ylitti 4 miljoonan tietueen rajan, ja digitoitujen kirjojen sivujakin palvelusta löytyy jo yli 175 000 kappaletta. Laajin vastikään palveluun lisätyistä aineistoita on yli 62 000 tietuetta sisältävä Oulun läänin lääninkonttorin vuosien 1850–1910 anomusdiaarien hakemisto. Mutta mikä on diaari, mitä olivat anomusasiat, ja mihin tätä hakemistoa voi käyttää?

Kansallisarkiston eri toimipisteissä säilytettävän lääninhallitusten arkistot sisältävät runsaasti erilaista asiakirjamateriaalia. Aineisto koostuu esimerkiksi erilaisista diaareista, luetteloista, pöytäkirjoista, toisteista, saapuneista asiakirjoista, päätöksistä ja tiliasiakirjoista. Vanhimmista 1600-luvun osista lääninhallitusten arkistoja on säilynyt vain rippeitä, mutta 1700-luvulta alkaen arkistomateriaalia on säilynyt jo huomattavasti kattavammin.

Lääninhallitusten arkistojen aineistojen asiakirjat ovat tärkeä lähteitä varsinkin tutkittaessa hallintohistoriaa tai alue- ja paikallishistoriaa, mutta myös sukututkijoille sekä talous- ja oikeushistoriasta kiinnostuneille. Arkistojen avulla voi löytää tietoja mitä erilaisimmista asioista, sillä lääninhallitukset toimivat yleishallintoviranomaisina ja niiden tehtävät olivat hyvin moninaisia. Niinpä lääninhallitusten arkistoista voi löytää esimeriksi henkilöiden tekemistä valituksia, tieto metsistä, teistä, villieläimistä ja elinkeinoista, passiluetteloita tai vaikkapa kestikievareiden päiväkirjoja.

Lääninhallitus jakautui lääninkansliaan ja lääninkonttoriin, joista jälkimmäinen hoiti talousasioita ja edellinen muut asiat, kuten luvat ja nimitykset. Läänin johdossa oli maaherra, jota keisariaikana vuosina 1837–1917 kutsuttiin kuvernööriksi.

Lääninhallitusten arkistot ovat hyvin laajoja ja niitä voi hyödyntää useammalla eri tavalla, joten sukututkijankin on syytä perehtyä tarkemmin lääninhallitusten toimenkuvaan ja historiaan arkistojen sisältöjen ymmärtämiseksi. Sukututkijalle diaarit eli luettelot saapuneista ja sieltä lähteneistä asiakirjoista ovat avain asemassa löytöjen tekemiseen lääninhallitusten arkistoista. Diaarit muodostavat ikään kuin hakemiston kaikkiin lääninhallituksen asioihin ja asiakirjoihin.

Aina 1900-luvun alkupuolelle saakka lääninhallituksessa käytetty kirjeenvaihdon diariointijärjestelmä noudatti samoja periaatteita kuin Senaatissa. Tämän järjestelmän mukaisesti lääninhallituksissa rekisteröitiin kirjeenvaihto joko kirjediaareihin tai anomusdiaareihin sen mukaan, oliko kyseessä valtion viranomaisten tai yksityisten kanssa hoidettu asia. Yksityisiksi tahoiksi luettiin henkilöiden lisäksi myös kunnat ja seurakunnat.

SukuHausta löytyvä Oulun läänin lääninkonttorin vuosien 1850–1910 anomusdiaarien hakemisto kattaa siis yksityisten tahojen tekemät anomukset ja valitukset mainituilta vuosilta. Hakemistoon voi tehdä hakuja esimeriksi sukunimen, talon tai pitäjän mukaan, riippuen omasta tutkimuskohteesta, mikä helpottaa huomattavasti tutkimusta. Maantieteellisesti hakemisto kattaa koko Oulun läänin, johon keisariaikana kuului myös Lappi.

Lääninhallituksen arkistossa päätöksiin liittyvät kirjelmät ja selvitykset on koottu niitä käsitteleviin akteihin, jotka ovat samaa asiaa koskevien asiakirjojen muodostamia asiakirjavihkoja. Näitä akteja eli varsinaisia anomusasiakirjoja ei kuitenkaan ole ainakaan vielä digitoitu, vaan esimerkiksi Oulun läänin osalta niitä säilytetään Kansallisarkiston Oulun toimipisteessä ja ne löytyvät Oulun läänin lääninkonttorin arkiston Eb-sarjasta. Anomusasiakirjoja voi tutkia joko paikan päällä tutkijasalissa tai niistä voi tilata kopiot käyttämällä SukuHausta saatavaa viitettä asiakirjoihin.

Oulun läänin lääninkonttorin anomusdiaarien lisäksi SukuHausta löytyy hakemistona myös Turun ja Porin läänin vastaavat anomusdiaarit vuosilta 1755–1902. Viimeksi mainittu hakemisto ei ole täydellinen, sillä siitä puuttuvat hajavuodet 1756–1759, 1787, 1793, 1795, 1827, 1829, 1883, 1893 ja 1895. Myöhemmin SukuHakuun on tulossa hakemistona Turun ja Porin läänin osalta myös lääninkanslian anomusdiaarit vuosilta 1773–1902. Päivittyvän listan SukuHakuun tallennetusta uusimmasta aineistosta löydät palvelun etusivulta.

Mikko Kuitula