Sukututkijan piikakalenteri 19.12.2019

Piian omaisuus

Mitä kaikkea palveluspiika omisti? Palveluksessa olleiden piikojen perukirjoja löytyy todella vähän. Piikanahan oltiin nuorena ja terveenä. Suurin osa avioitui muutaman vuoden kuluessa. Mikäli piikaa alkoi vaivata jokin vakava sairaus, hän eli viimeiset ajat itselliseksi merkittynä. Sairastavaa piikaa ei otettu palvelukseen ja jos piika sairastui, hän meni kotiinsa sairastamaan tai sitten loppuaika kului palveluspaikassa itsellisenä. Ketään ei sentään ajettu maantielle sairauden vuoksi. Sen kielsi palkollissääntökin. Palveluksessa sairastuneesta palkollisesta tuli isännän pitää huolta.

Vanajan Kankaisten Parkun rusthollin piika Amanda Kustaava Löf kuoli kesäkuussa 1858. Hänen samana vuonna 8.11 laadittu perukirjansa kertoi omaisuuden määrän ja sen arvon. Perunkirjoituksen suoritti rusthollin isäntä Anders Parkku, joka sai vainajan vähäisen jäämistön korvaukseksi. Todistajina olivat Häkärin torppari Eerik Eerikinpoika ja suutari Lindvall, molemmat Kankaisten kylästä.

Vähällä tuli piika toimeen. Päivät täyttyivät työstä. Riitti, kun oli vaatteet ja niille arkku. Pysyvämmän kodin piika sai vasta sitten, kun ja jos hän avioitui. Muuten kierrettiin talosta toiseen. Amandankin omaisuusluettelo koostui lähinnä pitovaatteista:

Harmaa villaleninki

Vihreäpohjainen puuvillaleninki

Ruudullinen puuvillaleninki 2 kpl

Ruskeapohjainen puuvillaleninki

Musta vihtoriinileninki

Ruskea pitkä takki

Harmaa röijypusero

Valkoinen alushame

Neljä huonokuntoista alusvaatetta

Punapohjainen puuvillaliina

Keltapohjainen puuvillaliina

Harmaa villaliina

Juomalasi tuohisuojuksessa

Kaksi rahakukkaroa

Puulaatikko, jossa erilaista rojua.

Koko omaisuuden arvo oli neljä hopearuplaa ja 60 kopeekkaa. Amandan arvokkain omaisuus oli toinen ruudullisista puuvillapuvuista, joka arvioitiin yhden hopearuplan arvoiseksi. Vihreä villaleninki katsottiin 75 kopeekan arvoiseksi. Kaikki muu irtain oli korkeintaan muutamia kymmeniä kopeekkoja. Mielenkiintoinen oli puulaatikko, jonka todettiin sisältävän erilaista rojua tai oikeastaan paremminkin krääsää (skärp).

Ehkäpä laatikon sisältö oli keski-ikäisten miesten silmissä silkkaa roskaa. Amanda oli varmaan kerännyt sinne vaatimattomia, mutta itselleen tärkeitä tavaroita. Mitä piika voisi 1850-luvulla koota? Ehkä kangastilkkuja, paperikuvia, neuloja, lankaa, sukkapuikot, pitsin- tai nauhanpätkiä, nappeja, kuivatun kukkakimpun, peilin, tuohisormuksen….. Voi ehkä sanoa, että Amandan laatikko oli täynnä toteutumattomia unelmia.

Lähde: Janakkalan tuomiokunta, perukirja 8.11.1858.