Sukututkijan piikakalenteri 18.12.2019

Piika ja kehruuhuone

Aina ei piika pysynyt kaidalla tiellä, vaan osa sortui raskaisiinkin rikoksiin. Niin kävi piika Leena Jaakontyttärelle, joka syntyi Eurajoen Tarvolassa vuonna 1791. Vanhemmat olivat ruotusotilas Jaakko Ström ja vaimonsa Maria Mikontytär. Heille syntyi yhteensä kuusi lasta. Isä avioitui äidin kuoltua uudelleen Liisa Juhontyttären kanssa ja "uusperheeseen" syntyi neljä lasta lisää. Leena lähti piiaksi ensin Raumalle, josta palasi hetkeksi kotiin Eurajoelle ennen kuin otti uuden piianpestin Hankilaan entisen sotilaan Mikko Langin talouteen. Siellä Leena synnytti vuonna 1825 aviottoman tyttären.

Leenaa syytettiin murhapoltosta vuonna 1838, ja hänet tuomittiin Lappeenrannan kehruuhuoneeseen määräämättömäksi ajaksi. Lopulta Leena tunnusti teon ja hänet lähetettiin vuonna 1840 Turun linnan vankilaan odottamaan lopullista tuomiotaan. Hovioikeus tuomitsi Leenan murhapoltosta ja tuomio oli elinkautinen Lappeenrannan kehruuhuoneessa. Siellä Leena sitten kuoli vuonna 1864.

Kehruuhuoneella rangaistusta suoritettiin karstaamalla, kehräämällä ja kutomalla. Jos nainen ei työtä osannut, hän sai siihen opetusta. Työaika oli 10 tuntia päivässä. Kehruuhuoneen päivä kului seuraavasti 1820-luvulla: Klo 4 herätys, peseytyminen ja huoneiden siivous, klo 5 työ alkoi, klo 8 aamuhartaus ja aamiainen, klo 12 päivällinen, klo 19 illallinen, klo 21 nukkumaan meno. Työasuna oli sininen pellavahame, raidallinen pellavapaita ja sinivalkoinen liina. Naisilla saattoi olla myös lapsia mukanaan kehruuhuoneella.

Ahkeroimalla rangaistuksen pituus saattoi lyhentyä, ellei se ollut elinkautinen. Tunnollinen ja ahkera vanki saattoi saada myös palkkaa, jonka hän sai vapauduttuaan. Sen lisäksi hänellä oli ammatti, jolla saattoi ansaita elantoa. Raskaista rikoksista kuolemaan tuomittu nainen saattoi anoa karkotusta Siperiaan. Lähtijöitä löytyi, sillä liittyihän siihen toivo uudesta elämästä - joskin tuhansien kilometrien päässä ankarissa oloissa. Aina joku selvisi pitkästä matkasta hengissä, ja aloitti Siperiassa uuden elämän.

Nuorta naista viedään vartijoiden voimin kehruuhuoneeseen

                                      Päivän Piikafakta:

Klikkaa Päivän Piikafakta suuremmaksi

Lähde: Linnasta linnaan. Turkulaista vankilaelämää 1500-luvulta 2000-luvulle. Turun seudun sukututkijat ry. Jyväskylä 2011 (Jari Oinonen: Aurajoen partaalta Saimaan rannalle. Turun ja Porin läänistä olleet vangit Lappeenrannan kehruuhuoneessa vuosina 1819-1881).

Kuva: P. Nordquist, Spinnhusflicka och paltar. Långholmen den gröna ön. Wikimedia commons.