Sukututkijan piikakalenterin ekstraluukku

Ole hyvä, tässä vielä piikapaketti!

Puurot on syöty ja lahjat avattu. Hyvä! Tarjoamme vielä yllätyksenä pienen piikapaketin joulunpyhiksi: Lyhyt johdatus siihen, miten vikkelien piikojen ja renkien perässä voi yrittää pysyä. Kuten hyvin tiedetään, palkolliset olivat ahkeria ainakin liikkumaan. Palveluspaikka vaihtui monella vuoden välein. Tärkeää on keskittyä lukemaan lyhenteitä rippikirjasta.

Jokaisella papilla oli omat tapansa merkitä ihmisten liikkumista sekä lyhentää reilusti sanoja ahtaisiin sarakkeisiin. Piikojen ja renkien uraselvityksessä kannattaa rippikirjoissa kiinnittää huomiota seuraaviin merkintöihin:

Abiit (ab.) = muuttanut pois

Dito (d.o.) = katso edellinen 

Fyttad (flyt., flt.) = muuttanut

Flyttningsbetyg (fl.b., flyt.b.) = muuttokirja

Från pag (fr.p, f.p.) = sivulta (esim. fr.p. 321 tarkoittaa, että henkilö on siirretty tähän sivulta 321)

Gamla Bok (G.B., gla.b.) = vanha rippikirja (esim. GB 56 tarkoittaa, että henkilö löytyy edelisestä rippikirjasta sivulta 56).

Hos = jonkun luona

Här bok (H.b., H.B) = tässä kirjassa, täällä (esim. H.B. 67 tarkoittaa, että henkilö löytyy tämän kirjan sivulta 67)

Med attest = todistus mukanaan

Med betyg (Med.b., m.b.) = todistus mukanaan (esim. muuttokirja)

Ny Bok (N.B.) = uusi rippikirja (esim. N.B. p. 98 tarkoittaa, että henkilö on siirretty seuraavassa rippikirjassa sivulle 98)

Till pag (t.pag, t.p.) = sivulle (esim. t.pag 549 tarkoittaa, että henkilö on siirretty tältä sivulta sivulle 549).

Absolverad (abs.) = ripittäytynyt eli saanut synninpäästön

Admittera  (adm.) = päässyt ripille

Ante nuptias (a.n.) = ennen vihkimistä syntynyt

Brud, Brudhjon, Brud.pig (B.pig)  = nainen on raskaana vihittäessä

Förlovad = kihlattu

Förelyst = kuulutettu

Försvunnen (försv.) = kadonnut

Förrymt (rymd.) = karannut

Hinderlöshetsbetyg (hind.b.) = esteettömyystodistus

Hor = huorinteko

Legofolk = palvelusväki

Lysningbevis (lys., lysnad, ls.) = kuulutuskirja, kuulutettu avioliittoon

Lägersmål, lägrad (läg., lg.) = maattu, eli synnyttänyt aviottoman lapsen

Lön lagt = salaa synnyttänyt

Lönskaläge (lönsk.) = salavuoteus

Lösdrivare (lös.) = irtolainen

Oäkta, (oä) = avioton lapsi (äpärä)

Pig = piika (voi olla talontytär tai palveluspiika, siis naimaton nainen talonpoikaissäädyssä)

Pliktat (plikt.) = rangaistu

Qvinsperson (qp) = aviottoman lapsen synnyttänyt nainen

Saköre (sak.) = sakotettu

Spinnhus = kehruuhuone

Tjenar, tjänar (tj.) = palvelee (myös tjänstepig (tj.pig) = palveluspiika)

Trolofnad (trol.) = kihlattu

Tukthus = kuritushuone, vankila

Landsförsamling = maaseurakunta

Moderkyrka (M.kyrka) = emäseurakunta

Klikkaa runo suuremmaksi

Kuva: Piianpeili 1800-luvun lopulta. Turun museokeskus. Esinekokoelma

Joulutoveri 1.12.1913

Sukututkijan piikakalenteri 24.12.2019

 Piiasta ministeriksi

Ja sitten toinen tarina, joka on tavallaan eilisen tarinan täydellinen vastakohta. Mutta tähtiin kulki tämäkin piika-tyttö.

Olipa kerran pieni torppa Jokioisten pitäjässä. Torppaan syntyi 2. kesäkuuta 1866 tyttölapsi. Kevät oli yksi pahimpia Suomen tunnetussa historiassa. Kesä oli sateinen ja halla tuli pelloille jo elokuussa. Ankara talvi ja kulkutaudit niittivät väkeä, ja nälkä ajoi ihmisiä kerjuulle. Torppari Juho Richtig ja vaimonsa Leena selvisivät, ja samoin kuin ihmeen kaupalla Vilhelmiinaksi kastettu pienokainen, joka oli sitkeää tekoa. Kaikkiaan perheeseen syntyi yhdeksän lasta.

Torpparin tyttären lapsuus ei 1800-luvulla ollut koskaan pitkä. Vähäinen oppi tuli kiertokoulusta kunnes lukkari totesi tytön jo osaavan kaiken sen minkä hänkin. Kansakouluun vanhemmilla ei ollut varaa. Vilhelmiina meni 12-vuotiaana tehdastyöläiseksi ensin puuvillatehtaaseen ja loukattuaan jalkansa hän siirtyi naulatehtaaseen vuonna 1878. Hän pääsi tehtaankouluun. Kehruutytöt olivat vuoroviikoin päivä- ja yötyössä.Yövuoro alkoi klo 19.00 ja kesti aamulla klo 3.30. Ruokatuntia ei ollut. Tehdas antoi asunnon ja ruokaa. Yhteishuoneessa tosin nukkui 16 tyttöä ja ruokakin keittoa. Lauantaisin Vilhelmiina käveli kotiinsa viettämään pyhäpäivää. Pitkillä kotimatkoilla tyttö palellutti jalkansa.

Täytettyään 19 vuotta Vilhelmiina otti tavalliseen tapaan piian pestin ja muutti Porvooseen. Vuosina 1884-1899 hän palveli piikana sekä Porvoossa että Helsingissä. Myöhemmin hän kertoi piikana olostaan näin:

Minä olen itse palvellut 15 vuotta, muistan vielä kun olin 20-30 vuoden välillä, että ainoa toivoni oli saada kerrankin nukkua kylläksi. Minä en koskaan saanut nukkua niin, että olisin tuntenut itseni levänneeksi. Sain kiittää vanhemmiltani perittyä rautaista terveyttä, että olen kestänyt, mutta tiedän että moni, joka on ollut samassa asemassa, on mennyt ennenaikaiseen hautaan. Minä tiedän, ettei kysytä, kestääkö vai ei. Sanotaan vain: Sinä olet palvelija, sinun velvollisuutesi on jaksaa.

Vilhelmiina halusi piiikana ja palvelijattarena oppia lisää ja osallistui siksi Kansanvalistusseuran kursseille. Lehtori Unoniuksen perhe suhtautui piikansa kursseihin suopeasti. Piika näki ympärillään epäkohtia ja epäoikeudenmukaisuutta. Piikojen ja palvelijattarien asema oli huono. Työtä tehtiin liian usein vuorotta huonolla palkalla. Siihen pitää saada muutos, ajatteli Miina, palvelijattarien pitää ryhtyä vaatimaan parempaa. Hän näki lehdessä ilmoituksen, jossa Aili Trygg kutsui kokoon naisia, jotka halusivat parantaa palvelijattarien asemaa. Miina meni paikalle, ja liittyi vuonna 1898 perustettuun Palvelijataryhdistykseen ja pian sen jälkeen Työläisnaisten liittoon. Ja siitä se sitten lähti – vähän melkein niin kuin lapasesta.

"Kun Jumala antaa viran, antaa hän järkeäkin," arveli Miina. Sinnikäs ja nokkela piikahan voi päästä vaikka mihin. Miina valittiin eduskuntaan ensimmäisissä eduskuntavaaleissa vuonna 1907. Miinan aikana tuli voimaan työsopimuslaki vuonna 1922. Ja niinpä siinä kävi, että torpantytöstä ja piiasta tuli lopulta Suomen ensimmäinen naisministeri vuonna 1926.

Joulutähtenämme on siis kukapa muu kuin Miina Sillanpää!

Kansanedustaja Miina Sillanpää

Klikkaa Päivän Miina Fakta suuremmaksi

Piikakalenteri Toivottaa kaikille oikein Hauskaa Joulua!

Kuva: Miina Sillanpää. Museovirasto, Musketti. Historian kuvakokoelma.
Lähteet: Helmi Krohn: Kehruutytöstä ministeriksi. Pääskynen  15.4.1927.
Miina Sillanpää Säätiö.  https://www.miinasillanpaa.fi/

Sukututkijan piikakalenteri 23.12.2019

Piiasta maailmannaiseksi

Piikakalenteri alkaa tulla päätökseen... mutta sitä ennen esittelemme pari piikaa, jotka raivasivat tiensä tähtiin - tavalla tai toisella. 

Olipa kerran Pirkkalan Kohmalassa vasta 16-vuotias piikatyttö Olga Eufrosiinantytär Aalto, joka synnytti aviottoman lapsensa Maria Vilhelmiinan 23.8.1891. Seitsemän vuoden kuluttua Olga avioitui Vilho Oskari Lindellin kanssa, josta tuli Marian isäpuoli. Äiti kuoli, kun Maria Vilhelmiina oli 15-vuotias. Sen jälkeen hän suuntasi maailmalle eli päätyi Tampereelle. 

Äitinsä tavoin Mariakin huomasi olevansa 16-vuotiaana raskaana. Aviottomuutta siis jo kolmannessa polvessa. Nykyisin voitaisiin kai puhua syrjäytymisen periytymisestä. Maria oli huomannut senkin, että näpistelemällä saattoi saada tavaroita, joihin ei ollut muuten varaa. Sellainen elämäntapa vei tytön neljä kertaa Hämeenlinnan naisvankilaan. Lapsiakin syntyi, mutta se oli neitoselle sivuseikka. Hän ei lapsista välittänyt. Prostituutiokin oli vain yksi keino saada kaiken haluamansa.

Maria Vilhelmiina suuntasi Helsinkiin. Ei niinkään rehelliseen työnhakuun piikana, vaan katselemaan mitä mahdollisuuksia suurkaupunki tarjoaisi. Ystävälliset ihmiset olivat perustaneet palvelijatarkoteja, joista maalta tullut tyttö sai turvaa etsiessään töitä tai jouduttuaan työttömäksi. Minnalle ne paikat olivat lähinnä ilmaisia asuinpaikkoja. Kaita tie ei ollut häntä varten. Häpeä, myötätunto ja totuudessa pysyminen olivat tälle nuorelle sinkkunaiselle tuntemattomia käsitteitä. Maria Vilhelmiina halusi vain edetä ylemmäs – ja etenikin – tavallaan.

Vapauduttuaan jälleen kerran vankilasta vuonna 1923 Maria Vilhelmiina sai rehellisen työpaikan. Ehkäpä hän hieman kokeili parannuksen tekoa. Maria Vilhelmiina pääsi lastenhoitajaksi Suomen varakonsulin perheeseen Kölnin lähelle Saksaan. Minna tarkkaili ympäristöään, oppi kieliä ja samalla suuren maailman tyyliä. Kaikki tarpeellista sosiaalista pääomaa, jos mielii päästä elämässä eteenpäin.

Saksasta Helsinkiä palasi valloittamaan piika, joka ei enää ollut piika, vaan rikas madame Minna Craucher: kokenut kolmekymppinen maailmannainen, jolla oli rahaa, auto, autonkuljettaja, bisneksiä kosmetiikka-ja kiinteistöaloilla sekä kahvila-ravintola. Venäläisestä ruhtinaastakin hän vihjaili. Minna liittyi toimittajien ja kirjailijoiden seuraan ja alkoi pitää salonkia. Hän ansaitsi hyvin seurapiirinsä avulla ja toisaalta myös kiristämällä niillä tiedoilla, mitä miehiltä kuuli esimerkiksi sängyssä. Mutta kyllä sitä rahaa kuluikin, paljon enemmän kuin tuli. Minnan salongissa liehuivat Uuno Kailas, Yrjö Jylhä, Olavi Paavolainen, Elina Vaara, Lauri Viljanen ja Mika Waltari.

Minna innostui myös komeista upseereista ja Lapuan liikkeestä. Hänestä tuli nopeasti liikkeen johtajien suosikki sekä Vihtori Kosolan ”pikkuystävätär”. Vuonna 1931 Lapuanliikkeen pääsihteeriksi valittu K. M. Wallenius kuitenkin tunsi Minnan taustan ja epämääräiset puuhat, joiden vuoiksi häntä oli pidetty silmällä. Wallenius aisti vaaran, ja erotti neiti Craucherin liikkeestä. Minna tietysti kosti vuotamalla liikkeen salaisia suunnitelmia viranomaisille. Minna eli nyt vaarallista elämää, mikä sitten koitui hänen kohtalokseen 8.3.1932. Ekonomi Olavi Runolinna ampui Minna Crauherin kostoksi tämän petturuudesta.

Niinpä niin. Nokkela piikatyttö saattoi edetä elämässään ryysyistä rikkauteen... sen hinta tosin saattoi olla kova.

Minna Craucher itämaisessa salongissaan

Lähde: Sainio, Venla: Craucher, Minna. Kansallisbiografia-verkkojulkaisu. Studia Biographica 4. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1997– (viitattu 19.12.2019).

Kuva: Lindell Maria Vilhelmina, Craucher Minna. Museovirasto – Musketti. Historian kuvakokoelma