Sukututkijan Joulukalenteri 16.12.2016

Saavuimme Kiinasta Japaniin. Ratsumies haluaa nähdä sumopainia, mutta minäpä tiedän miten se liittyy sukututkimukseen ja Japanin keisariin. Ja oli Japanissa muinoin aika hurjia naisiakin. Ratsumies näyttää epäuskoiselta, mutta niin se on.

Sumopainista sukututkimukseen

Japanin keisarillinen klaani eli Yamaton dynastia on maailman vanhin edelleen vallassa oleva kuningassuku. Sen kantaisänä pidetään keisari Jimmua, jonka on arvioitu eläneen 600-luvulla eKr. Nykyinen keisari Akihito Krysanteemi valtaistuimellaan on hänen jälkeläisensä 125. polvessa. Tarina kertoo, että Japanin saarten omistuksen ratkaisi sumo-ottelu kahden jumalan Takeminakatan ja Takemikazuchin välillä. Ottelu käytiin Izumon rannalla (nyk. Shimane). Takemikazuchi voitti painiottelun ja perusti kuninkaallisen suvun. Akihito olisi hänen suora jälkeläisensä. Huiman pitkä sukupuu löytyy tästä.

Läänitys- ja klaanikartta 1500-luvulta

Japani jakaantui 1800-luvulle asti feodaaliruhtinaiden hallitsemiin alueisiin. Läänityksiä kutsuttiin nimellä Han ja feodaalioikeuden omaavia lääninherroja nimellä Daimyo. Heidän keskuudestaan valittiin Shogun, joka oli samurai-armeijan ylipäällikön ja todellisten hallitsijoiden arvonimi vuosina 1192-1868. Samurai oli sotilasluokkaan kuuluvien nimitys, jonka vastine Euroopassa on tietenkin ritari. Klaaneilla oli omat tunnuksensa, jotka vastaavat meikäläistä vaakunaa.

Taistelussa samurai taisteli isäntänsä, sukunsa ja klaaninsa (han) puolesta. Jos samurai oli heikko, koko suku häpesi sitä ja koki asemansa laskevan. Kunnia oli suvuille keskeinen asia. Vastaavasti naiset olivat omatoimisia kartanoiden huolehtijoita miesten ollessa sodassa. Jokainen klaani palvoi oman klaaninsa henkeä tai perhejumalaa suojelemaan sairauksilta ja antamaan hyvää vuodentuloa. Suku on ollut aina vahvasti läsnä Japanissa ja sukututkimusta tehtiin klaaneissa jo varhain.

Amabe-klaanin sukupuu Heian-kaudelta (794-1185) on Japanin vanhin genealoginen selvitys

Samurai-miesten ohella ylhäiset naiset saattoivat olla vaikutusvaltaisia ja jopa osallistua aseellisiin taisteluihin. Heitä kutsuttiin nimellä onna-bugeisha. Yksi tällainen oli Hōjō Masako, joka syntyi 1156 Izun maakunnassa Hōjō-klaanin päämiehen Hōjō Tokimasan tyttärenä. Klaani polveutui ylhäisestä Taira klaanista ja sitä kautta keisarillisesta klaanista. Masako oppi jo nuorena ratsastamaan, metsästämään ja kalastamaan. Hänen sanotaan viihtyneen paremmin miesten seurassa kuin äidin ja sisarten kanssa sisähuoneissa. 

Masako avioitui vuonna 1182 Minamoto-klaaniin päämiehen pojan Yoritomon kanssa. Vuonna 1192 Hōjō-klaanin tuella Yorimotosta tuli maan ensimmäinen Shogun. Perhe-elämää värittivät sisäiset valtakamppailut ja monimutkaiset juonittelut. Shogun Yorimoton kuoltua vuonna 1199, varsinainen valta oli Masakolla, koska heidän poikansa oli vasta 18-vuotias. Vaikka Masako vihittiin leskenä nunnaksi, hän ei muuttanut Buddha-luostariin, vaan pysyi edelleen vallankahvassa. Masako kuoli 69-vuotiaana 1225. Häntä kutsuttiin nimellä ama-shogun tai nunna-shogun.

Tomoe Gozen

Todellinen taisteleva onna-bugeisha oli Tomoe Gozen, miekkanainen, joka taisteli Genpei sodassa (1180-1185) Masakon aviomiehen Yorimoton serkun Minamoto no Yoshinakan rinnalla. Yoshinaka taisteli viimeiseen mieheen Awazun taistelussa 1184. Tappion jo häämöttäessä Yoshinakan kerrotaan käskeneen Tomoe Gozea pakenemaan, koska häntä hävetti kuolla vihollisen edessä naisen rinnalla.

Pakko on todeta, että turhaa on kehuskella täällä sillä, että sukuja voi Suomessa tutkia peräti 1540-luvulle. Japanissa kyliä koskevat lähdesarjat voivat alkaa jopa 700-luvulta!!

Izun niemimaalla 16.12.

Tervehtien

Arkistopeikko Lussi