Kansallisarkisto julkisti 12.2.2016 vuoteen 2020 ulottuvan uuden strategiansa, jolla se pyrkii omalta osaltaan edistämään yhtä hallitusohjelman keihäänkärkeä eli digitalisaatiota. Tähän tavoitteeseen pyrittäessä suku- ja henkilöhistorian harrastajat eivät jää osattomiksi, vaan strategiassa on useita kohtia, jotka toteutuessaan edistävät sukututkimuksen digitaalisten aineistojen käytettävyyttä.
Strategia korostaa ajasta ja paikasta riippumattoman sähköisen asiakaspalvelun asemaa Kansallisarkiston tärkeimpänä palvelukanavana, jota strategiakaudella edelleen uudistetaan vastaamaan paremmin eri asiakasryhmien vaatimuksia. Sähköisiä palveluja kehitetään entistä helppokäyttöisemmiksi yhteistyössä asiakkaitten ja muiden kulttuuriperintökentän toimijoiden kanssa. Vastaavasti myös itsepalvelu korostuu asiakaspalvelussa, kun tiedon tarvitsijat voivat hakea julkiset tiedot itse.
Sähköisten palvelujen kehittäminen on käytännössä mm. sitä, että Kansallisarkisto tarjoaa asiakkaiden käyttöön joukkoistamisalustoja, joilla tuotetaan yhteisöllistä metatietoa ja korjataan koneellisesti tunnistettuja tekstisisältöjä, ts. indeksoidaan digitoituja asiakirjoja ja korjataan niiden OCR-dataa. Strategiassa todetaankin, että Kansallisarkisto hyödyntää joukkoistamista ennakkoluulottomasti digitaalisten asiakirjatietojen käytettävyyden ja uudelleenkäytön edistämisessä.
Kansallisarkisto kehittää sähköistä asiakaspalvelua myös uudistamalla ja yksinkertaistamalla käyttölupamenettelyjä. Käyttörajoitetun tiedon haku ja uudelleen käyttö edellyttävät edelleenkin vahvaa tunnistautumista ja lupamenettelyä, mutta niissä hyödynnetään julkisen hallinnon yhteisiä ratkaisuja. Kansallisarkiston verkkopalvelut toimivat kanavana myös analogisten aineistojen tilaamiseen ja käyttöön.
Kansallisarkisto on strategiassaan linjannut, että sen aineistojen ensisijaisena asiakasliittymänä toimii arkistoaineiston käytön tarpeisiin kehitetty kansallisen digitaalisen kirjaston (KDK) asiakasliittymä Finna. Strategiakaudella arkistoaineistojen käyttöä Finnan kautta parannetaan asiakaslähtöisesti.
Kansallisarkisto ennakoi strategiassaan arkistolainsäädännön kokonaisuudistuksen toteutumista. Laki Kansallisarkistosta ja arkistolain muutos on esitetty tulevaksi voimaan tänä vuonna ja yksityisarkistolaki ensi vuonna. Näiden lainsäädännöllisten uudistusten myötä maakunta-arkistoista tulisi Kansallisarkiston alueellisia toimipaikkoja. Toistaiseksi keskusteluissa ei ole väläytelty sitä mahdollisuutta, että alueellisten toimipaikkojen määrä vähenisi.
Suku- ja henkilöhistorian harrastajien näkökulmasta arkistolainsäädännön uudistuksen merkittävimmät vaikutukukset kohdistuvat yksityisten asiakirjojen vastaanottamiseen ja säilyttämiseen. Yksityisarkistolaki tehostaisi Kansallisarkiston ja valtionapua saavien arkistojen yhteistoimintaa tällä aluella mm. selkeyttämällä tehtäväjakoa, kehittämällä yhteisiä palveluita ja ennen kaikkea luomalla yhteisen, lakiin perustuvan hankintapolitiikan.
Strategian mukaan Kansallisarkisto valmistelee yhdessä muiden yksityisarkistoja vastaanottavien toimijoiden kanssa kansallisen toimintamallin digitaalisten yksityisarkistojen tallentamiseen ja pysyvään sähköiseen säilyttämiseen.
Sukututkijat voivat siis toivoa, että yksityisarkistolain myötä Kansallisarkisto kehittää sähköisessä muodossa olevaa sukututkimusaineistoa (sukututkimusrekistereitä) varten paitsi selkeän aineiston vastaanottopolitiikan, myös pitkäaikaistallentamisen ja hallittun käyttön mahdollistavat tietotekniset ratkaisut.
Kansallisarkiston strategisen yhteistyökumppanin roolissa Suomen Sukututkimusseuralle on strategiassa merkityksellistä se, että sen toteuttamiskeinoihin kuuluu mm. aktiivinen, innovatiivinen ja monipuolinen yhteistyö strategisten kumppanien kanssa.
P. T. Kuusiluoma
Suomen Sukututkimusseuran toiminnanjohtaja
Arkistolaitoksen neuvottelukunnan jäsen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti