Sukututkijan Joulukalenteri 2.12.2015

Normannikuninkaan kurjenjalka

Tiedättekö mistä on saanut alkunsa englanninkielinen sana pedigree eli sukutaulu? Sen juuret menevät keskiajalle, jolloin ranskankieliset sanat pied de grue tarkoittivat kurjen jalkaa. Sana löytyy ensi kertaa englantilaisista lähteistä vuonna 1410 muodossa pedegru tai pedegrewe, ja se tarkoitti sukutaulua. Sittemmin siitä kehittyi pedigree. Keskiajan kuluessa Ranskassa ja Englannissa polveutumista alettiin kuvata suorasanaisen kronikkatekstin sijaan ympyröinä, joista johtivat usein pitkät viivat seuraaviin sukupolviin. Aikalaisten silmissä "modernit" sukukaaviot muistuttivat lähinnä kurjen jalkaa.

Englannin ensimmäisestä normannikuninkaasta (1028-1087) Vilhelm Valloittajasta muodostui keskiajan kuluessa tärkeä – tai suorastaan jopa pyhä – kantaisä. Hänestä polveutuminen toi aatelissuvulle kunniaa ja arvostusta. Jotkut tosin nimittivät häntä tylysti Vilhelm Äpäräksi haluten siten muistuttaa miehen aviottomasta syntyperästä ja ettei syntisestä suhteesta seuraa hyvää… ja ehkä siitäkin, ettei mainittu henkilö osu omiin sukujuuriin…

Tämä sukukaavio on 1340-luvulta. Se lähtee liikkeelle viikinkipäällikkö Rollosta, joka asettui Normandiaan ja josta Vilhelm Valloittaja suoraan polveutui. Sukutaulu on laadittu vasta pari sataa vuotta sen jälkeen, kun Vilhelm Valloittaja oli elänyt. Hahmot on koristeltu lehtikultauksin ja molemmin puolin vanhinta sukulinjaa versoavat tammipuut, joissa orava, harakka ja apina näyttävät hyvin viihtyvän. Pupujussitkin vilistävät iloisesti puiden juurella. 

Laajassa genealogisesta käsikirjoituksessa kuvataan Wilhelm Valloittajan normannilaisjuuria sekä tämän jälkeläisiä. Kuningaslinjan hahmot tuntuvat silmäilevän leppeän huvittuneesti puissa vipeltäviä pikkueläimiä. Jokainen voi arvioida laajemmasta kaaviosta, muistuttaako varhainen "pedigree" todellakin kurjen jalkaa:

Suurempana kuvaa voi ihailla tästä ja lisääkin vastaavia "kurjenjalkoja" voi katsella ja zoomailla tästä

Vielä ehtii jouluksi piirtämään vaikka omasta suvusta komean "kurjenjalan" keskiajan tyyliin lahjaksi jollekin sukulaiselle. Ja miksi tyytyä joulupyhinäkään myytäviin värityskirjoihin, kun voisi väritellä omaa sukupuuta? Tarvitaan vain hyvää paperia, viivotin, harppi ja vesivärit.

Toisen Päivän Terveisin

Arkistovuorenpeikko Lussi

Lähde: British Library, Digitised Manuscripts. Genealogical Chronicle of the English Kings, England (East Anglia?), c. 1300-1340, Royal 14 B. vi.