Sukututkimus sumerilaiseen tapaan
Sukututkimus on yksi maailman vanhimpia harrastuksia.
Samalla voisi sanoa, että jo tuhansia vuosia sitten keksittiin varmimpia formaatteja
sille, miten kannattaa tallentaa sukutietoja. Vuosina 1763-1753 eKr saviprismaan piirretty Sumerien
kuningasluettelo on kestänyt jo tuhansia vuosia tuulen tuiverruksen, riehuvat sodat,
piiskaavat sateet, maanjäristykset ja tulipalot. Tiedot ovat edelleen
luettavissa, jos osaa nuolenpääkirjoitusta. Toki Suomessa suo, routa ja
rospuutto tuhoaisivat savitaulut. Täällä parasta olisi nakutella sukutaulut
vaikka kallioon tai kiviin.
Mahtavatko tietokoneelle tallennetut sukutiedot säilyä
luettavina yhtä kauan? Vai ihmetteleekö kolmen tuhannen vuoden päästä elävä arkeologi, että mikä mahtaa olla epämääräinen metallinpala, josta heikosti
erottuu outoja merkkejä tai jokin haukattua omenaa etäisesti muistuttava kuvio.
Oxfordin Ashmolean museossa (the Ashmolean Museum of Art and
Archaeology) on esillä niin kutsuttu Weld-Blundellin prisma, jonka sivuihin on kirjattu
täydellisin selvitys Sumerilaisista kuninkaista. Osia kuningasluetteloista on löytynyt
myös muista savitauluista. Kuningaslista ei tietysti ole sukututkimus, mutta kun
valta varsin usein eteni tiettyjen sukujen hallussa ja siirtyi avioliittojen
kautta, niin osaltaan kyse on sukututkimuksestakin. Otetaanpa esimerkki
ainoasta listalta löytyvästä naisesta: Sumerien kuningatar Kubaba hallitsi n.
2500-2330 eKr. Hänen poikansa Puzur-Suen sekä pojanpoikansa Ur-Zababa nousivat
valtaan hänen jälkeensä.
Lisätietoa löytyy englanniksi Ashmolea Museumin sivulta
Kuningasluetteloa voi suurentaa tästä.
Viidennentoista Päivän Terveisin
Arkistovuorenpeikko Lussi
Lähde: Weld-Blundell Prism. The Sumerian King-List. Ashmolean Museum. Oxford, number AN1923.444.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti