Vaasa-suku ja Troijan kuninkaat
Jatkamme tänäänkin jumalallisten esi-isien jäljillä. Johannes
Messenius (1579/1580-1636) ei jättänyt Vaasa-sukua sen huonommaksi kuin Italian
Viscontit, sillä muinaiseen Troijaan hänkin päätyi. Tosin Venusta ei sentään löydy
kantaäitinä, mutta Troijan kaunis Helena kylläkin...
Messeniusta voi pitää suomalaisen sukututkimuksen yhtenä pioneerina.
Hänen laatimansa sukukirja Theatrum
nobilitatis Svecanæ painettiin vuonna 1616. Se käsittää Vaasojen laajan
sukuselvityksen sekä ylhäisimpien aatelissukujen lyhyemmät sukutaulut. Periaatteessa
kirjassa esitettiin tieteen viimeinen sana Vaasa-suvun juurista. Nykyihminen kohottelee
kulmiaan, koska Kustaa Vaasan sukulinja lähtee Aatamista ja etenee Nooan pojasta
Troijan kuninkaisiin ja heistä Flanderin kreivien kautta Kaarle Suureen, josta
lopulta tullaan Magnus Minnesköldiin.
1600-luvun sukututkimus on oma erikoisuutensa, jossa tarut
ja todellisuus sekaantuvat. Vaasa-suku tarvitsi komeat sukujuuret
pönkittääkseen asemaansa Euroopan kuninkaallisten joukossa. Kyse ei ollut
huijaamisesta siten kuin me ehkä asian ymmärrämme. Aikalaisille kun ihmiskunnan
Nooasta polveutuminen oli itsestäänselvyys. Vanhat keskiaikaiset
kuningaskronikat taas esittivät sukulinjoja Odinista Troijaan. Johannes Magnus
(1488-1544) ja Johannes Messenius yhdistivät tietonsa vanhoista eurooppalaisista
kuningaskronikoista löytämiinsä sukujohtoihin.
Sukututkija, joka 1600-luvulla löysi reitin Vaasa-sukuun ja
Magnus Minnesköldiin, saattoi sen jälkeen ylpeillä jopa troijalaisilla
esi-isillä ja esitellä Messeniuksen teoksesta mahdollisille epäilijöille
todisteet. Nykyajan sukututkijalle – joka on nojaa kriittiseen lähdetyöhön – mystiset linkit ja keksityt henkilöt vanhoissa sukuselvityksissä aiheuttavat päänvaivaa ja
hämmennystä.
Neljännentoista Päivän Terveisin
Arkistovuorenpeikko Lussi
Lähde: Messenius, Johannes: Theatrum nobilitatis Svecanæ
(1616)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti