Sukututkijan ääni: Virpi Kaartinen
Juvalaisen ukkini isä, vuonna 1844 syntynyt maanviljelijä
Juhana Taskinen, oli oman arvonsa tunteva mies. Isännyyttänsä ja omaisuutensa
suuruutta hän korosti kävellen hitaasti talossaan katsellen milloin mistäkin
ikkunasta ulos ja samalla puhellen harvakseen: ”Tuohon suuntaan minulla on
maita kolme ja puoli kilometriä, tuohon suuntaan lähes kahdeksan kilometriä.”
Kun Juhana ei jaksanut enää tehdä töitä vanhana, hän vahti usein pellon
reunassa palkollisten ahkerointia. Kerrotaan, että eräänä aamuna ladon kynnyksellä
istuessaan ja heinäkuormia laskiessaan ukko tyytyväisenä totesi ikään kuin
itsekseen: ”Kyllä rikkaalla perkeleellä kaikki kasvaa niin.”
Vaikka hän Taskilan isännäksi ryhdyttyään oli jo
suurtilallinen, hänelle ei annettu vaimoksi Kurikkamäen Häyrysen tytärtä. Kun
Juhana meni Kurikkamäkeen kosimaan, isäntä vei hänet saunaan. Sillä aikaa tavan
mukaan emäntä tarkasti sulhasehdokkaan lompakon, jossa oli kihlarahana vain
yksi vuoden 1869 kolmen markan seteli. Aamun valjetessa emäntä osoitti nurjaa
mieltä, ja isäntä ilmoitti kosijan olevan liian köyhän heidän tyttärelleen.
Rukkaset saatuaan Juhana jatkoi saman tien matkaansa Veijalanmäelle rikkaan
herastuomari Juhana Konstin kotiin. Siellä kosintaan suostuttiin heti.
Ensimmäisen kosinnan epäonnistuminen harmitti Juhanaa, ja hän pani kihlarahan
talteen.
Kuultuaan rahan historian äitini, Juhanan pojantytär, pani
rahan lasin alle vanhan valokuvan kehyksiin ja kirjoitti taustaan selvitykseksi
”Juhana Taskisen kihlaraha”. Tänä päivänä raha on saanut kunniasijan toisen
isoukkini nikkaroiman sata vuotta vanhan sohvan yläpuolelta.
Juhana Taskisen kihlaraha nykyasussaan |
(Julkaistu alunperin Facebook-ryhmässä Savolaiset suvut 30.5.2015. Jatkoa seuraa!)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti