Akonmäen kolmoismurhasta

Joulupäivän vastaisena yönä 1884 tapahtui Iisalmen Toivakan kylässä julma joukkomurha. Aattona oli Akonmäen mökkiin tullut pari tuntematonta miestä kyselemään yösijaa. Akonmäen isäntä Antti Mähönen, joka oli kuusissakymmenissä ihmetteli naapuritalon omistajan, Petteri Hynysen kanssa näitä äijiä. Vaikka molemmat miehet olivat paikalla olleiden vaimojensa kanssa estelleet vierailijoita jäämästä yöksi, olivat nämä kuitenkin asettuneet taloksi.



Peläten tätä outoa parivaljakkoa oli Mähönen pyytänyt Hynystä ja tämän vaimoa jäämään heille yöksi. Jossain vaiheessa yötä oli Mähösen vaimo Riitta Kakkinen herännyt ja huomannut kauhukseen lattialla seisomassa em. kaksi miestä halot käsissään. Näillä äijät hakkasivat Antin ja Petterin hengettömiksi samoin kuin Hynysen vaimon, Maria Hyvärisen. Myöhemmin toimitetussa ruumiinavauksessa huomattiin surmaiskujen olleen niin rajuja, että Hynysen pääkallo oli hajonnut 40 eri pirstaleeseen.Miesten huomaamatta Riitan onnistui hiipiä porstuaan, jossa kuitenkin toinen murhaajista hänet tavoitti. Lyötyään useita iskuja naisen päähän, heitti roisto tämän pihamaalle. Sieltä Riitan onnistui hieman toivuttuaan ryömiä navettalaton seinän ja heinien väliin. Vaikka murhakaksikko myöhemmin etsi hävinnyttä, eivät he löytäneet naista. Aitasta miehet varastivat hevosen ja lähtivät sillä yön selkään pakomatkalle.

Vasta aamusella uskaltautui henkiinjäänyt Riitta lähteä Petteri Hynysen kotimökkiin kertomaan yön tapahtumista. Koska Mähösiä pidettiin yleisesti melko varakkaina, otaksuttiin murhaajien ryhtyneen tekoonsa rahanhimosta. Surmamökkiä tutkittaessa huomattiin, että he eivät kuitenkaan olleet vieneet mitään muuta arvokasta kuin em. hevosen.

Kaikeksi onneksi murhaajat Juho Hänninen ja Vilhelmi Kattainen onnistuttiin saamaan kiinni sekä oikeuden eteen tuomittaviksi. Tuomarin edessä Kattainen kertoi joutuneensa jo aivan nuorena täysorvoksi. Vähitellen hän oli ajautunut rikolliselle uralle, johon kuului murtovarkauksia, papinkirjan väärennöksiä sekä väärän rahan kaupittelua. Joulukuun alussa 1884 hän osui työtä etsiessään Salahmin ruukille, jossa hänen enonsa asui. Työpaikkaa ei löytynyt ja paluumatkalla Iisalmeen tapasi Kattainen pari miestä Vieremäjärven jäällä. Näistä toinen oli eräs Mattila ja toinen em. Juho Hänninen. Miehet jatkoivat matkaa yhdessä jääden yöksi yhteen mökkiin, mistä Kattainen ja Hänninen aamusella lähtivät sitten Akonmäelle. Hännisen mukaan talossa oli omaisuutta 3,000 markan edestä ja asukkeina vain pari vanhaa ihmistä. Näin ollen mökin ryöstäminen olisi ollut helppoa.

Koska Akonmäellä olikin naapureita kylässä, ei Kattaisen mielestä ryöstöstä tulisi mitään. Iltasella kylvyssä käydessään oli hän tämän myös sanonut Hänniselle. Yöllä viimeksi mainittu herätti joka tapauksessa Kattaisen käskien tätä murhatyöhön - muussa tapauksessa Hänninen uhkasi hänet tappaa. Tässä vaiheessa Hynyset olivat jo hengettömiä ja loppuosa yön tapahtumista on selitetty jo edellä.

Rikolliset eivät aikomaansa 3,000 markkaa löytäneet, vaan saivat tyytyä noin seitsemään kolikkoon, kahteen lammasturkkiin ja yksiin pieksuihin. Hevosella kaksikko sitten ajoi Iisalmen sivuitse Pielavedelle ja vaihdettuaan kulkupelin ajorekeen Rautalammin ja Hankasalmen kautta Kangasniemeen. Erinäisten vaiheiden jälkeen murhaajat löysivät itsensä humalapäissään Mäntyharjulta, jossa heidät lopulta pidätettiin ja lähetettiin Mikkelin vankilaan.

Vasta kesällä 1886 saatiin tuomio aikaiseksi. Vilhelmi Kattainen ja Juho Hänninen joutuivat 28 päiväksi vankilaan vesileipäkuurille. Tämän jälkeen heidät kuljetettiin loppuiäksi Siperian kaivoksille pakkotyöhön miettimään kaikkia pahoja tekojaan.


Nya Pressen -sanomalehden 4.3.1885 ilmestyneestä numerosta löytyi yllättäen kaavakuva murhapaikasta. Se kertoo samalla mielenkiintoisella tavalla savolaisen pihapiirin rakennuksista ja niiden sijoittelusta.



Juha Vuorela