Esivanhempien muotia Tampereella

Toiminnanjohtajan tuumailuja

Tampereen seudun sukututkimusseura ry:n järjestämä vuotuinen Tampereen Sukututkimuspäivä pidettiin tänään vanhaan tapaan Sampolan koululla. Perinteikästä Sukututkimupäivää on vietetty jo vuodesta 1982 lähtien.

Sukututkimuspäivän teemana oli ”Kurkistuksia esivanhempien vaatekaappiin”.  Tilaisuuden avasi Tampereen seudun sukututkimusseuran puheenjohtaja Raine Raitio, joka kehotti sukututkijoita pysähtymään valokuvien, maalauksien ja perukirjojen äärellä ja pohtimaan, miltä esivanhempamme näyttivät ja mitä se heistä mahdollisesti kertoo. 

Suomen Sukututkimusseuran osasto ja viestintäassistentti Laura Aho. Seura esitteli Tampereen Sukututkimuspäivänä ensi kerran uudet roll-upit.

Päivän ensimmäinen esitelmöitsijä oli fil. maist. Jens Nilsson, joka esitelmässään ”Perukirjat: sukututkijan kurkistuksia esivanhempien vaatekaappiin” kertoi mm. siitä, millaisia vaatekappaleita savolaisista 1700-luvun perukirjoista löytyy. Lahjakas Jens Nilsson on nuoresta iästään huolimatta kokenut sukututkija ja ehtinyt jo profiloitua savolaisen sukututkimuksen erikoisasiantuntijaksi. Sukututkimuspäivän kaksi muuta esitelmää käsittelivät kansanpukuja ja kansallispukuja. 

Sukututkimuspäivän kävijämäärä oli noin 400 henkilöä, mikä on hieman vähemmän edellisvuoteen verrattuna. Tampereen seudun sukututkimusseuran hallituksen jäsen Johanna Kurela arveli, että

Johanna Kurela

tämän vuoden teema saattoi jonkin verran karsia sukututkijakävijöitä, mutta toisaalta tuoda paikalle sellaisia historiasta kiinnostuneita, jotka eivät olisi tulleet kuuntelemaan tiukasti sukututkimuksen ympärille kietoutunutta ohjelmaa. 

— Tärkeintä Sukututkimuspäivässä varmaankin on se, että sukututkimuksen harrastajat voivat keskustella toistensa kanssa, mutta totta kai esitelmien välittämä tieto on myös hyvin tärkeää. Ja sekin on merkityksellistä, että pienemmät toimijat voivat näyttelyssä esitellä toimintaansa ja myydä tuotteitaan, toteaa Johanna Kurela.

Esitelmien väliset tauot tosiaan käytettiin Tampereellakin aktiiviseen verkostoitumiseen kuten kaikissa sukututkijoiden tapahtumissa. Johanna on varmasti oikeassa arvioidessaan sukututkimustapahtuman eri osien merkitystä. Saman voisi sanoa Valtakunnallisista Sukututkimuspäivistä.

Heimo Outola

Pitkään tiettyyn tapahtumaan säännöllisesti osallistuneet myös muistelevat nostalgisessa hengessä menneitä vuosia ja varsinkin niitä, jotka eivät enää pääse paikalle. Kun on varhain aloittanut yhdistystoiminnan, saa jo keski-iässä osallistua näihin muisteluihin. Tällä kertaa Heimo Outolan kanssa pohdimme olikohan Sampolassa ketään muita kuin me kaksi, jotka osallistuivat ensimmäiseen Tampereen Sukututkimuspäivään vuonna 1982. Yhtään varmaa tapausta ei kummallekaan tullut mieleen.

P. T. Kuusiluoma