Kilvessä loistaa Betlehemin tähti - itämaan tietäjän jälkeläiset

Matteuksen evankeliumin mukaan tähti johdatti Jeesus-lapsen seimen ääreen viisaita miehiä itäisiltä mailta. Myöhemmin tietäjien lukumääräksi vakiintui kolme. Katolisen kirkon piirissä näitä tietäjiä on pidetty kuninkaina. Jo 700-luvulla vakiintui käsitys, että tietäjien nimet olivat Caspar, Melchior ja Balthasar. 1300-luvulla heidät liitettiin kolmeen mantereeseen: Eurooppaan, Aasiaan ja Afrikkaan. Miesten ulkonäköä ja ikää pyrittiin hahmottelemaan eri puolilla Eurooppaa.

Jeesus-lapselle mirhaa lahjoittanut kuningas Balthasar miellettiin Pohjois-Euroopassa mustaihoisena. Suomessa hänestä muistuttaakin tiernapoikien hahmo Murjaanien kuningas. Toisaalta Balthasaria on pidetty myös ruskeapartaisena Arabian kuninkaana. Mahdollisesti tähän tietämykseen takertuivat keskiajalla Etelä-Ranskan rannikolle asettuneet Baux’n herrat.

Perimätiedon mukaan provencelainen Baux'n aatelissuku polveutui Armenian kuninkaista. Todellisuudessa suvun varhaisimpia tunnettuja esi-isä oli 900-luvun lopulla elänyt Pons (Poncius) nuorempi. Hänen epäillään olleen joko paikallista sukua tai mahdollisesti kreikkalaistaustainen kauppias, mikä selitti tarpeen löytää vaurautta hankkineille jälkeläisille vaikuttavampi sukutausta. 

Niinpä myyttiseksi kantaisäksi tarkentui yksi kolmesta itämään tietäjästä: kuningas Balthasar. Hugues des Baux (981–1060) omaksui sen myötä vaakunaansa suuren kuusitoistasakaraisen Betlehemin tähden. Suvun tunnuslauseeksi vakiintui ”A l’asard Bautezar” (Kunnia Balthasarille).

Suvun linna, legendaarinen Château des Baux, rakennettiin luonnon muodostamalle jyrkänteelle, josta sitä oli mahdoton valloittaa. Linnassa kukki keskiajalla loistelias ritariromantiikan kyllästämä hovikulttuuri, johon kuuluivat niin trubaduurit, juhlat kuin turnajaisetkin. Baux’t pysyivät Ranskan mahtavimpien sukujen joukossa peräti viiden vuosisadan ajan. ”He eivät koskaan suostu vasalleiksi”, sanottiin, ”he ovat kotkien rotua”.

Väite kuningas Balthasarista suvun kantaisänä lisäsi suvun loistoa, ja se otettiin vakavasti. Jeesus-lapsen seimen ääressä kumartanut esi-isä oli omiaan oikeuttamaan jälkeläisille lähes kaiken vallan Etelä-Ranskassa. Suvun mahtia lisäsi avioliitto, joka solmittiin 1100-luvun lopulla Bernard de Baux’n ja Oranian perijätär Tiburge de Orangen välillä. Heidän poikansa oli trubaduurinakin mainetta hankkinut Guillaume I Baux-Orange (k. 1218). Tämä otti käyttöön uuden vaakunan. Siinä Betlehemin tähti yhdistettiin Oranian suvun tunnukseen, merkkitorveen. Viimeinen Château des Baux’n linnassa asunut oli herttuatar Alix, joka kuoli vuonna 1426 vailla perilisiä. Linnakin raunioitui 1480-luvulla. 

Suvun sinetti.

Ikivanhan Baux-suvun historia on kiehtovaa luettavaa. Huolimatta päähaaran sammumisesta, sukulinjat jatkuvat nykypäivään asti. Baux'sta polveutuva Orange-Nassaun suku istuu nykyisin Hollanin valtaistuimella. Toinen Baux-suvun haara siirtyi 1200-luvulla Italian Napoliin, jossa se omaksui del Balzo-nimen. Suvun vaakunassa on yhä edelleen Betlehemin tähti. Del Balzot näyttelivät huomattavaa osaa Italian historiassa ja solmivat avioliittoja mm. Orsinien sukuun.

Vaikka tarinat itämaan tietäjistä ovat etupäässä keskiajalla sepitettyä legendaa, niin myyttinen Balthasar todella sopii kantaisäksi Baux’n aatelissuvulle, jonka koko historia on täynnä tarunomaisilta tuntuvia hahmoja, joilla on ollut tärkeä rooli Euroopan muotoutumisessa. Puhumattakaan, että suvun jälkeläisiä istuu edelleen Euroopan valtaistuimilla.

Lisätietoa:
Genealogia Maison del Balzo/des Baux

Tiina Miettinen

on Suomen Sukututkimusseuran tutkijajäsen.