keskiviikko 4. joulukuuta 2024

Joulukirkkokalenteri 4.12.2024

 

 

Luukku 4, olkaa hyvä!

Eilen tapasimme herroja heinien keskellä kirkossa. Nykyisin vanhimmat kirkot ovat tärkeitä nähtävyyksiä ja arvostettuja muistomerkkejä. Näin ei ole ollut aina. Mistä kirkosta vanhojen kirkkojemme suojelu sai 1800-luvulla alkunsa. Tämän päivän kirkon kohdalla kertaamme sitä.

Eräänä päivänä 1865 Emil Nervanderia alkoi kiinnostaa erään keskiaikaisen kirkon kirkkomaalla oleva niin kutsuttu luuhuone, joka oli pieni kivirakennus lähellä kirkon itäpäätyä. Hämärä huone oli täynnä keskiaikaisia puuveistoksia syksyn lehtien ja hiekan seassa. Nervander siis ikään kuin törmäsi yllättäen Suomen keskiaikaan. Kaikki patsaat järjestettiin ja nimettiin lapuilla. Luuhuoneesta tuli pieni museo, jossa läheisen kartanon vieraat kävivät. Mutta se oli alku suuremmalle asialle sille, että vanhojen kirkkojen aarteita ryhdyttiin etsimään ja kartoittamaan. Se johti myös hylättyjen kirkkojen kunnostukseen. Syntyi Suomen Muinaismuistoyhdistys.

Mutta mikä on tämä keskiajalla rakennettu kirkko, jossa Emil Nervander tavoitti keskiajan? Sen lähettyvillä on kaksikin kartanoa sekä merkittävä muinaislinna. Kirkossa säilytettiin myös monelle sukututkijalle tuttuun Speitz-sukuun liittyvää epitafitaulua…


 
Joulukirkko

Vasemmalla kartano, jossa Nervander vieraili, kirkko sen takana


Tervehtien: Lussi

Ja eilen oli vuorossa Keminmaan vanha kirkko, joka on Suomen pohjoisin keskiaikainen kivikirkko. Lattian alla lepää muumioitunut kirkkoherra Nicolaus Rungius.


 

tiistai 3. joulukuuta 2024

Joulukirkkokalenteri 3.12.2024

 


Luukku 3 aukeaa nyt:

Herrat tarkastelevat hylätyn kirkon kattomaalauksia

Miksi herrasmiehet makaavat heinien seassa kirkossa? Ei, kyse ei ole joulukuvaelmasta...

Tämäkin kirkko toimi heinälatona, kun Muinaismuistoyhdistyksen retkikunnan herrat saapuivat paikalle 1896. Saihan heinistä toki mukavaa pehmikettä alleen, kun jäljennettiin kattomaalauksia. Hyvä muistaa, että retkikunnan ansiosta vanhoja kirkkoja alettiin Suomessa paremmin arvostaa ja myöhemmin myös kunnostaa. Kuvassa Emil Nervander, Axel Wikström ja Armas Lindgren. Mitä he sitten katossa näkivät:

1680-luvun kirkkomaalauksia

Kyseessä on Turun hiippakunnan pohjoisin keskiaikainen kivikirkko. Uusi kirkko valmistui 1799, jolloin vanha hylättiin. Nykyisin tämä Lapin maakuntaan kuuluva ikivanha pitäjä on osa kaupunkia. Kirkon erikoisuuksiin kuuluu vielä se, että siellä lepää muumioituneena eräs kirkkoherra, mutta kuka? Legendan mukaan hän olisi sanonut eläessään: ”Elleivät sanani ole totta, ruumiini mätänee, mutta jos ne ovat totta, se ei koskaan mätäne.”

Vanha kirkko ja taustalla uusi kirkko

Mikä kirkko ja kuka kirkkoherra?

 

Ja eilen esiteltiin Messukylän kirkko. Klikkaa kuvaa tarvittaessa suuremmaksi.

 

Teitä tervehtää: Lussi


maanantai 2. joulukuuta 2024

Joulukirkkokalenteri 2.12.2024




 Avaamme luukun 2:


Tämä kivikirkko sijaitsee Hämeessä kaupungin kupeessa ollen sen vanhin rakennus. Ikivanha seurakuntakin on muuttunut sittemmin kaupunginosaksi. Pyhälle Mikaelille omistettu keskiaikainen kirkko rakennettiin 1500-luvun alussa. Kun uusi kirkko valmistui vanha toimi mm. heinälatona ennen kuin sen arvo ymmärrettiin. 

Kirkko on ollut tunnettu myös Hirvikosken kirkkona – tai oikeastaan Hirvikosken kirkon sisätilana. Kuvitteellisessa maailmassa siellä kastettiin aatelisneito Ulrika Eleonora Lindhof.

Mikähän kirkko ja tv-sarja olikaan kyseessä?

 


 


Ja luukussa 1 oli tietenkin Saloisten vanha kirkko, joka oli Suomen viimeinen säilynyt  keskiaikainen puukirkko 1490-luvulta.

 

Teitä tervehtää: Lussi