Vastaus kysymykseen 6:
Viuhkan tahallinen pudottaminen miehen eteen tarkoitti ainakin erään väitteen mukaan sitä, että nainen halusi sekä tutustua tähän, että kahdenkeskistä tapaamista. Hyvin uskaliasta siis nuoren neidon ehdottaa sellaista naimisissa olevalle miehelle, joka oli vieläpä keisari. Keisari poimi Ulla viuhkan ja piti sitä tanssiaisten ajan ja palautti sen omistajalleen vasta tanssiaisista poistuessaan. Viuhkaa voi ihailla Porvoon museossa.
Ulla Möllersvärd |
Tie auki Sipooseen!
Lussi istuu henkäisemään ja
syömään eväitä Götstenen-kiven päälle, joka on ikivanha rajamerkki Porvoon ja
Sipoon välillä. Lisäksi perimätiedon mukaan tässä olisi vanha mestauspaikka... Sipoon vanhimpia kyliä on Östersundom. Se mainitaan jo vuonna 1347. Eipä täällä aikoinaan
vakituisesti asuttu, vaan hauholaiset ja hattulalaiset kävivät näillä mailla
kalassa silloin kun Häme vielä ulottui ”suolamerestä suolamereen.” Sittemmin väkimäärä on kasvamistaan kasvanut ja Östersundom eli Itäsalmi onkin nykyisin Helsinkiä.
Villa Björudden |
Mihin seuraavaksi? Pitää poiketa ainakin Östensundomissa, jotta voin mainita Turun linnan Tonttu-ukolle käyneeni Villa Björkuddenissa eli Koivuniemessä, pohtii Lussi. Sen yhteen asukkaaseen Tonttu-ukolla on ollut erityinen suhde vuodesta 1849.
Mutta ennen sitä, uteliaat Sipoonkorven rajapeikot vaativat matkaajalta tarkempaa tietoa siitä, mitä ihmeen tekemistä muka Turun linnan Tonttu-ukolla on Sipoon Villa Björkuddenin kanssa?
Kuva: Villa Björudden. Östersundom. Museovirasto.
Sakari Topeliuksen vuonna 1849 kirjoittamassa sadussa Turun linnan tonttu-ukko huolehtii rapistuvasta linnastaan, onhan linna ollut hänen kotinsa yli 700 vuoden ajan. Niihin aikoihin, kun Topelius kirjoitti tarinan linnan haltiatontusta, oli Turun linna melko kurjassa kunnossa ja tonttu-ukolla oli kädet täynnä.
VastaaPoistaTopelius osti Villa Björuddenin, tosin vasta 1879, mutta kuitenkin oli Villan asukas sitten kuolemaansa astu ja kutenn edellä jo mainittu niin tonttu syntyi Topeliuksen kynästä jo aiemmin
VastaaPoista