Agathon Fabergé – kultaseppä ja filatelisti

Fabergén kultasepänliikkeen tsaaritar Aleksandralle valmistama Keisarillinen kruunajaismuna vuodelta 1897. Kuva: Wipedia Commons.

Sukunimi Fabergé tuo ensimmäisenä mieleen Pietarissa sijainneen kuuluisan kultasepänliikkeen ja etenkin sen tsaari- perheelle valmistamat upeat, jalokiviä säihkyvät pääsiäismunat. Postimerkkeilyn harrastaja osaa kuitenkin yhdistää nimen myös vertaansa vailla olevaan suomalaisten postimerkkien kokoelmaan, jonka keräsi Neuvostoliitosta Suomeen vuonna 1927 paennut Agathon Fabergé.

Ranskalaista alkuperää olevan Fabergé-suvun jäsen, kultaseppä Gustav Fabergé avasi vuonna 1842 Pietarissa pienehkön kultasepänliikkeen. Hänen poikansa Peter Carl (1846–1920) oli suvun kultasepistä maineikkain. Hän laajensi yritystä tuntuvasti. Vuonna 1884 keisari Aleksanteri III nimitti Peter Carl Fabergén keisarilliseksi hovihankkijaksi ja tilasi ensimmäiset pääsiäismunat. Peter Carlilla oli puolisonsa Augusta Julian (s. Jacobs, 1851–1925) kanssa viisi poikaa, joista 7. helmikuuta 1876 syntynyt Agathon Carl Theodor oli toiseksi vanhin.

Agathon Fabergé. Kuva: Wikipedia
Commons. 

Agathon Fabergé sai perusteellisen koulutuksen kulta- ja jalokivisepän ammattiin ja oli sen jälkeen perheyrityksen palveluksessa. Vallankumous vuonna 1917 muutti kaiken. Muun perheen paetessa Sveitsiin Agathon jäi jostain syystä Pietariin. Myös Agathonin vaimo Lydia Julia (s. Treuberg 1875–1944) ja heidän viisi lastansa Agathon, Peter, Fedor, Igor ja Rurik siirtyivät Sveitsiin. Tässä vaiheessa pari erosi, sillä vuonna 1921 Fabergé solmi avioliiton perheen lastenhoitajana toimineen Maria Borzovan (1889–1973) kanssa. Avioliitosta syntyi yksi lapsi, Oleg (1923–1993), josta tuli isänsä tavoin kultaseppä ja filatelisti.

Fabergé pidätettiin 1920-luvulla useita kertoja ja hän oli ajoittain vankilassa. Lev Trotskin määräyksestä hän joutui arvioimaan suuren määrän Venäjän kruununjalokiviä ja muita kalleuksia. Työ kesti toista vuotta. Luultavasti Suomen Leningradin konsulaatin ja ystäviensä avulla Fabergé sai siirrettyä ison osan mittavasta omaisuudestaan Suomeen. Lopulta Fabergén perheineen onnistui paeta talvella 1927 jäätä pitkin Suomenlahden yli.

Suomessa Fabergé asettui Helsinkiin ja osti Kulosaaresta osoitteesta Vanha Kelkkamäki 9 huvilan, jossa oli 17 huonetta (talossa sijaitsee nykyisin Kiinan suurlähetystö). Hän eli syrjään vetäytynyttä elämää omistautuen postimerkeilleen ja muille kokoelmilleen. Postimerkkien lisäksi Fabergé keräsi mm. posliinia, jade-esineitä, itämaista taidetta ja hopeapikareita.

Postimerkkien keräilyn Fabergé aloitti jo nuorukaisena. Hänen kiinnostuksensa suuntautui etenkin Venäjän, Puolan ja Suomen postimerkkeihin. Fabergén loistelias Suomi-kokoelma oli ensimmäisen kerran esillä Helsingin postimerkkinäyttelyssä vuonna 1928 herättäen laajaa huomiota.

Suomi-kokoelma myytiin vuonna 1940 Lontoossa Harmerin huutokauppahuoneen toimesta. Kokoelma hajosi, sillä ostajia oli useita. Fabergé oli antanut suostumuksensa kokoelman myynnille, mutta tuli jossain määrin huijatuksi. Epäselväksi jäi kuinka paljon Fabergé itse merkeistä lopulta sai – vai saiko mitään. Postimerkkihuutokaupoissa näkee edelleen joskus myynnissä kohteita merkinnällä ”ex Fabergé”.

Elämänsä loppupuolella Fabergé kärsi taloudellisia menetyksiä ja joutui luopumaan Kulosaaren huvilastaan. Hän muutti per- heineen huoneistoon, joka sijaitsi Töölössä osoitteessa Nordenskiöldinkatu 3. Agathon Fabergé kuoli 20. lokakuuta 1951.

Pirjo Terho