torstai 14. toukokuuta 2020

Talo joka upposi



Turussa on savimaan vyöryminen Aurajokeen muodostanut enti- saikoina ongelman erityisesti Multavierun kaupunginosassa, josta johtuu alueen nimikin. Jo 1700-luvulla kaupungin keskustan jokirantoja paalutettiin, mutta kokonaan eivät paalut kyenneet sortumia estämään. Tuhoisin ja tunnetuin maanvyörymistä tapahtui 10. toukokuuta 1830, jolloin osa Richterin talosta sortui Aurajokeen. Onnettomuus vaati yhden ihmishengen. 

Multavieru tunnettiin nahkurien kaupunginosana. Turun nimekkäin nahkurisuku oli Richter, jonka suomalainen kantaisä saapui Saksasta Turkuun 1600-luvun puolivälissä. Hänen jälkeläisensä toimivat Turussa nahkureina ja karvareina seitsemän sukupolven ajan. Parkittu nahka ja eläinten raadot haisivat – lievästi sanottuna – pahalle, mutta niillä Richterit vaurastuivat jopa siinä määrin, että 1800-luvun alussa nahkurimestari Jakob Kristian Richter (1745–1812) oli Turun rikkain porvari. Hänen poikansa Kristoffer Richter (1778–1831) kutsuikin itseään jo tehtailijaksi. Hänellä oli vaimonsa Agata Karolina Hjeltin (1789–1864) kanssa kymmenen lasta. 

6. kaupunginosan 9. korttelin tonteilla 1 ja 2 (entinen Pohjoiskortteli 39) sijainnut Richterin talo oli rakennettu aivan joen rantatörmälle. Talo laajeni aikojen saatossa ja lopulta siinä oli 24 huonetta kolmessa kerroksessa. Se oli silloisen Turun suurin yksityinen kivitalo. Tontilla oli muitakin rakennuksia, joita vuokrattiin ulkopuolisille. Eräs vuokralaisista oli Suomen hallituskonselji (sittemmin senaatti), joka kokoontui vuosina 1809–1819 Richterin talossa. Hallituskonseljin kokoushuoneeseen siirrettiin Porvoon valtiopäivillä käytössä ollut keisarin valtaistuin. Aleksanteri I istui siinä vierailessaan Turussa vuonna 1812. 

Turku paloi suurelta osin 4.–5. syyskuuta 1827, jonka jälkeen Richterin talostakin oli jäljellä vain mustuneet kiviseinät. Kristoffer Richter ei tästä lannistunut, vaan päätti rakentaa talonsa uudelleen. Talokokonaisuuden, joka käsitti neljä toisissaan kiinni olevaa rakennusta, suunnitteli amatööriarkkitehti Kristian Fredrik Bäck. Hän suunnitteli paljon taloja Turkuun palon jälkeen. Richterin talot valmistuivat nopeasti, ehkä jo vuonna 1828. 

Terävänä liikemiehenä Richter oivalsi, että kaupungissa tarvitaan pikaisesti uusia viljavarastoja tulen tuhoamien tilalle. Hän kunnostuttikin yhden uudisrakennuksistaan viljamakasiiniksi. Kruunu vuokrasi rakennuksen, johon ahdettiin yli 17 000 tynnyriä viljaa. Se oli liikaa Multavierun savipohjalle ja viljamakasiini sortui kovalla ryskeellä Aurajokeen maanantaina 10. toukokuuta 1830 kello 10 aamupäivällä. 

Estääkseen maan liikkumisen Jakob Kristian Richter oli teettänyt rakennuksen alapuolelle kivisen rantapenkereen eli bollverkin. Sortuessaan rakennus kuitenkin painoi saven rantapenkereen alta jokeen, jolloin joen pohja puolestaan nousi ylös. Sen seurauksena joenuoman keskelle muodostui 66 kyynärää pitkä, 27 kyynärää leveä ja 4 kyynärää korkea saareke. Aikojen kuluessa se vähitellen hävisi, mutta veden ollessa matalalla saattavat veneet joskus vieläkin tömähtää savikarikoihin. 

Viljavaraston lisäksi jokeen päätyivät samassa rakennuksessa sijainneet toimisto, myymälä ja eteinen. Rakennuksessa sisällä ollut aatelisnuorukainen August Wilhelm von Konow ei ehtinyt ulos, vaan jäi sortuvan talon raunioihin. Hänen ruumiinsa saatiin nostettua ylös iltapäivällä. Kuolinsyyksi on Turun ruotsalaisen seurakunnan kuolleitten luetteloon merkitty murskaantuminen (krossad). 

August Wilhelm von Konow syntyi rippikirjassa olevan tiedon mukaan Pernajassa (ei löydy Pernajan syntyneistä) 13. syyskuuta 1804, joten hän oli kuollessaan 25 vuoden ja kahdeksan kuukauden ikäinen. August Wilhelmin vanhemmat olivat luutnantti, kruununnimismies Berndt Fredrik von Konow (1772–1822) Espoon Mäkkylästä ja hänen ensimmäinen puolisonsa (vuodesta 1796) Kristina Elisabeth Witting (1776–1819). 

Von Konow oli muuttanut Espoosta Turkuun vasta kolmisen kuukautta ennen onnettomuut- ta, tammikuun lopulla 1830. Hän toimi Richterin palveluksessa sekä kymmenpäisen lapsikatraan kotiopettajana että kirjurina. Rippikirjaan von Konow on merkitty jalosukuiseksi herraksi ja konttorikirjuriksi (välborne herr, skrifvare å contoiret). Hän oli naimaton. 

Tarinan mukaan von Konow oli juuri pitämässä lukutuntia Richterin kahdelle tyttärelle ja paikalla oli myös rouva Richter, kun talo alkoi äkkiä huojua voimakkaasti. Rouva tyttärineen ehti ulos viime hetkellä, mutta kainalosauvojen avulla liikkunut von Konow vajosi talon mukana jokeen. Tarina tuntuu väritetyltä, sillä olisiko Richterin lapsille pidetty lukutunteja viljavaraston yhteydessä sijainneessa myymälässä tai toimistossa? Rouva Richteriä ja hänen tyttäriään ei mainita esimerkiksi Åbo Tidningarissa 16. kesäkuuta 1830 julkaistussa onnettomuuden selonteossa. 

Richterin taloa kohdannutta harvinaista onnettomuutta muistellaan Turussa vieläkin silloin tällöin. Jäljelle jääneet rakennukset olivat pystyssä vuoteen 1960, jolloin ne purettiin uusien kerrostalojen tieltä. Suojelupyynnöt kaikuivat kuuroille korville, kuten Turussa valitettavan usein tapahtuu. 


Pirjo Terho 



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti