Palkittua historiantutkimusta

Toiminnanjohtajan tuumailuja

1800-luvun alun seksityöläisten historiaa

Työväenperinne – Arbetartradition ry palkitsee vuosittain Vuoden työväentutkimus -palkinnolla ansiokkaan työväestön historiaa käsittelevän teoksen. Maaliskuussa julkistetun vuoden 2019 palkinnon voitti professori Kirsi Vainio-Korhosen teos Musta-Maija ja Kirppu-Kaisa. Seksityöläiset 1800-luvun alun Suomessa (SKS 2018). 

Tutkimuksen laajan lähdeaineiston keskiössä ovat poliisin valvontakirjat ja sinne päätyneiden naisten elämäkerrat. Köyhyyden, lukutaidottomuuden ja rikollisuuden ympärille kietoutuvat elämät kertovat työläisnaisten marginaalista ja samalla myös suomalaisen syrjäytymisen historiasta. 

Kirsi Vainio-Korhosen mukaan prostituutiota on tähän asti tutkittu vain rikoshistorian näkökulmasta, mutta nyt sitä tutkitaan myös osana työnteon historiaa, samalla tavoin kuin muitaki epäterveellisiä, vaarallisia tai epämiellyttäviä töitä, joita köyhien täytyi tehdä elääkseen. 

Pohjalaissotilaiden onneton sotaretki Preussiin

Suomen Sotahistoriallisen Seuran valtakunnallisen pro gradu -kilpailunsa voittaja on FM Erkki Hietaniemen Helsingin yliopistosta. Hänen tutkielmansa aihe on "Pohjanmaan rykmentti Preussin sodassa 1626–1629. Rekryyteistä sotilaiksi ja selviytyminen sotaretkellä". 

Tutkielmassa selvitetään, kuinka moni sotaväkeen määrätyistä saapui Preussiin. Tässä yhteydessä selvitetään sotilaiden taustat, sijaisten hankkiminen, pakenemiset, rankkaukset ja kuolema ennen matkaa ja matkan aikana. Lisäksi tutkittiin, kuinka moni Preussiin saapuneista kuoli taisteluissa tai sairauksiin, katosi tai poistui rivistä muulla tavoin. 

Tutkimuksen mukaan Pohjanmaan rykmenttiin rekrytoiduista 3500 miehestä selvisi sotaretkeltä hengissä noin 18 prosenttia. Vain 20 tapauksessa on varmaa, että vihollinen tappoi sotilaan. Aikakauden sodankäynnille oli tyypillistä se, että valtaosa tappioista aiheutui kulkutaudeista, nälästä ja rasituksista ja vain pieni osa varsinaisista sotatoimista. 

Tutkielmassa käytettiin prosopografista metodia eli rykmentin vahvuuden kehitystä tutkittiin yksilöiden kautta. Sotien miestappioita on yleensä tutkittu vahvuusilmoitusten ja sotaan vietyjen kautta. Lähdeaineiston oli Ruotsin sota-arkiston ruodutus- ja sotaväenottorullat, katselmusrullat Preussissa sekä kotimaassa sodan jälkeen laadittu tarkastusrulla. 

Erkki Hietaniemen tutkielma vahvisti aikaisemman tutkimuksen käsitystä siitä, että raskas työpalvelu ja kehno ravitsemus aiheuttivat kenttäolosuhteissa suuren tautikuolleisuuden. Vanhemmat ikäluokat elivät sodassa kauimmin, koska heille oli kehittynyt nuorempia parempi tautien vastustuskyky ja siksi he sairastivat vähemmän. Koko tutkielman voi ladata täältä.

P. T. Kuusiluoma

Kirjoittaja on Suomen Sukututkimusseuran toiminnanjohtaja.