Suomen Sukututkimusseura järjesti elokuun puolivälissä jäsenmatkan Hiidenmaalle. Matkanjohtaja, hallituksen jäsen Kari Salo oli jälleen kerran suunnitellut erinomaisen kulttuurimatkan, joka perehdytti Seuran jäseniä hyvin valituissa kohteissa pääasiassa vironruotsalaisten historiaan.
Ensimmäinen vierailukohde oli Haapsalussa vuonna 1992 avattu Rannarootsi Muuseum, joka esittelee vironruotsalaisten tuhatvuotista kulttuuriperintöä. Hiidenmaa on ruotsiksi Dagö ja sen pääkaupunki Kärdla Kärrdal.
Hiidenmaalle tutustuttiin ensimmäiseksi Suuremõisan (Großenhof) kartanoon. Se tuli jo vuonna 1624 ruotsalaisen sotapäällikön kreivi Jakob De la Gardien haltuun, kun suurin osa Ruotsin valloittamista virolaisalueista läänitettiin hänelle.
Kartanon nykyisen päärakennuksen rakennutti vuosina 1755–1760 Laiska-Jaakon pojanpojantytär kreivitär Ebba Margaretha De la Gardie (1704–1776), joka oli kreivi Friedrich Magnus Stenbockin leski. Stenbock-suvun Ruotsissa sijaitsevasta kotikartanosta Ulriksdalista vaikutteita saanutta Suuremõisaa pidetään Viron hienoimpana barokkilinnana. Vuonna 1796 kartano siirtyi vapaaherra Otto Reinhold Ludwig von Ungern-Sternbergin (1744–1811) omistukseen.
Suuremoisan lähellä sijaitsee Pyhälle Laurentiukselle pyhitetty Pühalepan kirkko, joka on rakennettu 1200-luvun lopulla ja on Hiidenmaan vanhin rakennus. Kirkkoa on laajennettu moneen kertaan ja nykyisen muotonsa se sai vuonna 1863. Kirkon vieressä olevaan Stenbock-suvun hautakappeliin on haudattu mm. kreivitär Ebba Margaretha De la Gardie.
Toisenlaiseen vironruotsalaisteen historiaan tutustuttiin Ristimäellä. Hiidenmaan vironruotsalaiset saivat Katariina Suurelta vuonna 1781 käskyn muuttaa Hiidenmaalta Etelä-Ukrainaan, jonne nämä perustivat Gammalsvenskby-nimisen kylän Hersonin oblastiin. Muuttajat kokoontuivat 20.8.1781 Ristimäelle, jossa pidettiin lähtöjumalanpalvelus.
Seuran jäsenmatkalla tutustuttiin myös Mihklin kotiseutumuseoon, joka esittelee Hiidenmaan pohjoisosan talonpoikaiskulttuuria, erityisen rakennusperintöä. Tilalla asui vuoden 1781 väestönsiirtoon asti vironruotsalaisia.
Kulttuurimatkan kohteena oli myös pienellä Kassarin saarella sijaitseva suomalais-virolaisen kirjailijan Aino Kallaksen (1878–1956) kesäpaikka, jossa hän vietti kesiä vuosina 1924–1938. Hiidenmaan tunnetuin nähtävyys on Kõpun majakka, joka rakennettiin vuosina 1505–1531 ja on siten maailman kolmanneksi vanhin toimiva majakka.
Jäsenmatkan toinen kirkkokohde oli Jeesukselle pyhitetty Reigin kirkko, joka mainitaan jo vuonna 1630. Aino Kallaksen historiallisen romaanin Reigin pappi tapahtumat sijoittuvat osittain tähän kirkkoon. Romaanin pappi oli alunperin Lempäälän kirkkoherran poika Paulus Lempelius (1592–1665).
Reigin nykyisen kivikirkon rakennutti vuosina 1779–1802 vapaaherra Otto Reinhold Ludwig von Ungern-Sternberg (1744–1811) poikansa Gustavin muistoksi. Kirkko sai uusgotiikkaa edustavan ulkoasunsa vuonna 1899.
Hiidenmaalla matkaoppaana toimi Hiidenmaan museon tutkimusjohtaja Helgi Põllo, joka huomattavalla asiantuntemuksella ja hyvällä suomenkielellä esitteli jäsenmatkan monet kohteet.
Matkalla oli totuttuun tapaan mukana myös Suomen Sukututkimusseuran kirjeenvaihtajajäsen, Eesti Genealoogia Seltsin johtokunnan jäsen Jaan Tagaväli. Kärdlan kaupungissa hiidenmaalaista sukututkimusta esitteli Seltsin Hiidenmaan osaston puheenjohtaja Kadi Kiiver.
P. T. Kuusiluoma