Rokottaja

Maamme ensimmäinen rokotus tai kuten sitä tuolloin kutsuttiin, vaccinaatio annettiin 1802. Tuolloin oli kulunut ainoastaan neljä vuotta siitä, kun englantilainen lääkäri Edward Jenner oli julkistanut tutkimuksensa isorokon ehkäisystä lehmärokkoviruksen avulla. 1800-luvun alussa jopa joka kymmenes kuolemantapaus johtui isorokosta, joten rokotusten aloittaminen pelasti runsaasti ihmishenkiä liian varhaiselta poismenolta.

Suomen Talousseura otti aluksi ohjat käsiinsä ja sen aloitteesta lukkarit velvoitettiin rokottajiksi. Myöhemmin aatelisarvon lääketieteellisistä ansiostaan saanut Johan Agapetus Törngrenistä tuli maamme ensimmäinen julkinen rokottaja vuosiksi 1804-1808. Vähitellen näitä rokottajia alkoi tulla enemmän ja enemmän. Yksi heistä oli Raisiosta Pöytyälle muuttanut Johan Viktor Blomberg (s. 1826). Hän oli kiertävän muurarikisällin, Johan Blombergin  poika, jonka syntymä on merkitty sekä Tenholan että Turun kastettujen luetteloihin. Hänen vanhempansa asuivat periaatteessa Turussa, mutta kiersivät työn perässä. Äiti Fredrika Gallen isän ammatti oli muuten klarinetinsoittaja.
Johan Viktor oli ensin naimisissa erään Gustava Sundgrenin kanssa. Puoliso kuitenkin menehtyi 1850-luvun puolivälissä Kaarinassa. Rokottajamme löysi uuden puolison Kuusistolta.

Puutarhamestari Holmbergin tytär Emelie Margareta oli miestään nelisen vuotta vanhempi. He asuivat ensin Piikkiössä, jossa perheen kaksi vanhinta lasta syntyivät. Seuraavan vuosikymmenen alussa he muuttivat Raisioon, Pappilan rusthollin maille. Sieltä tie vei lopulta Pöytyälle, jossa rokottaja Blomberg on merkitty ensiksi rippikirjan loppuun ns. lisälehdille. Vuosina 1878-1887 pidetyn rippikirjan mukaan perhe asui Hypöisten kylässä, joka myöhemmin siirrettiin Auraan kuuluvaksi. Tässä vaiheessa kotona asui enää poika Oskar Emil Rafael ja isä Johan Viktor mainitaan itsellisenä. Rokottajan tehtävät olivat taakse jäänyttä elämää. Poika Oskari kävi ”skrifskolania” Turussa vuodesta 1879 lähtien muuttaen sitten kaupunkiin pysyvästi 1887.

Rokottaja Blomberg oli kuollut jo 1882. ”Rokottajan leski-rouva” Emilia Holmberg, kuten häntä rippikirjassa tituleerataan, kuoli uuden vuosisadan alussa, toukokuussa 1901. Hän asui Hypöisten kylässä koko loppuelämänsä. Pöytyän kirkkoherroilla tai kappalaisilla on ollut pientä haastetta Blombergien pariskunnan kirjaamisessa em. rippikirjoihin. Milloin olivat syntymäajat vaihtaneet paikkaa, milloin taas syntymäpaikat. Vielä vuosien 1900-1909 rippikirjassa Emilian syntymäpaikaksi on ensin merkitty Tenhola, joka sitten on viivattu yli ja tilalle kirjoitettu Piikkiö.

Vaikka Holmberg syntyi Kuusistossa, on Piikkiö relevantti merkintä. Kuusisto oli nimittäin vuosina 1653-1863 ja uudestaan 1885-1914 Piikkiön kappeliseurakuntana. Varsinais-Suomessa on monilla kirkkoherroilla ollut tapana merkintä uudessa asuinpitäjässä syntymäpaikaksi nimenomaan ns. emäseurakunta, jos henkilö on syntynyt kappeliseurakunnan puolella. Tämän huomioinen auttaa usein sukututkijaa löytämään helpommin tietyn ihmisen syntymäkodin.


Juha Vuorela
Tarina on aiemmin julkaistu Auranmaan Viikkolehdessä