Suomalainen pappissääty oli melkoisen sisäänpäin lämpiävää
väkeä. Hyvänä esimerkkinä tästä on Auran kappalaisen apulaisena ja kappalaisena
1700-luvun puolivälin tienoilla toiminut Johan Zelonius. Hän oli turkulaisen
kellonsoittajan, Henrik Köppilän poika, joka oli opiskellut Turun
katedraalikoulussa 1720-luvulla ja tullut ylioppilaaksi 1773 noin 22 vuoden
iässä.
Ensimmäinen merkki säädyn mukaisesti käytöksestä oli
puolison valinta. Johan vihittiin 1739 Marttilan kirkkoherran tyttären, Maria
Rimanin kanssa. Tästä avioliitosta syntyi Auran Järvenojalla neljä lasta, jotka
kaikki olivat tyttöjä.. Valitettavasti äiti Maria menehtyi noin vuosi nuorimman
lapsensa syntymän jälkeen. Samana vuonna eli 1749 kuoli myös Johan Zeloniuksen
iäkäs äiti Brita Bertilsdotter. Äidin kuolinsyyksi merkittiin kova kuume, kun
taas Maria Rimanin vei jonkinlainen halvaus.
Koska Johanille jäi iso lapsikatras, oli uuden puolison
löytäminen tärkeää. Niinpä jo 1750 hänet vihittiin Margareta Kristina
Keckoniuksen kanssa, jonka isä oli pataljoonansaarnaaja Anders Keckonius.
Andersin oma isä taasen oli ollut Huittisten kirkkoherra Johan Keckonius.
Itseasiassa myös isoisä ja isoisän isä olivat kirkkoherroja, joten kirkonmiehet
olivat tässäkin avioliitossa vahvasti mukana.
Lapsia ei tästä aviosta syntynyt ja Margareta Kristina
menehtyi hänkin halvaukseen tammikuussa 1768. Taas ehti kulua vain vuosi ja
Johan Zelonius oli jälleen naimakaupoilla. Kolmanneksi puolisoksi tuli
luutnantti Karl Pihlin tytär Anna Stina. Tässäkin liitossa oli välähdys
pappissäätyä, sillä Karl Pihlin äidinisä oli Perniön kirkkoherra Gabriel
Thauvonius. Anna Stinan veli oli puolestaan ruukinsaarnaaja Länsi-Uudenmaan
Antskogissa. Yhä lisää pappissäätyä saadaan Anna Stinan ensimmäisestä
puolisosta, vuonna 1766 kuolleesta Kaarinan lukkarista, Johan Åhmanista. Johan
Zelonius kuoli toukokuussa 1773 ja leski Anna Stina Pihl 1795. Tästäkään
avioliitosta ei ollut lapsia.
Pelkästään Zeloniuksen puolisoiden suvuista saadaan siis
kokoon huomattava määrä pappismiehiä Länsi-Uudeltamaalta ja Varsinais-Suomesta.
Lisää on kuitenkin luvassa, sillä Zeloniuksen ja Rimanin kahdeksasta tyttärestä
peräti kolmella oli akateeminen puoliso.
Margareta Zeloniuksen (1743-1816) puoliso oli Pöytyän
Jalkalasta kotoisin ollut Tomas Pedelius, josta lopulta tuli apulaispappi
synnyinpitäjäänsä. Tomaksen ja Margaretan vävy oli Petäjäveden ent. kappalainen
Erik Johan Westling. Maria Zeloniuksen (1745-1774) mies oli Vahdon
pitäjänapulaisena lopulta työskennellyt Johan Angell, joka oli kirvesmiehen
poika Turusta.
Kristina Zelonius (1748-1819) oli kolmas perheen tyttäristä,
jonka vei vihille papiksi vihitty mies. Samuel Montin toimi Aurassa appensa
apulaisena kohoten vähitellen varapastoriksi. Samuelin ja Kristinan vävy oli
Tarvasjoen saarnaaja Johan Ulrik Brungström, josta olen kirjoitellut jo
aiemmissa sukanvarsissa. Heidän poikansa Samuel Fredrik Montin oli kappalaisena
Pielisjärvellä.
Johan Zeloniuksen poikapuoleksi tuli kolmannen avioliiton
myötä Inkoon kirkkoherrana uransa huipentanut Johan Åhman. Ennen Inkoota Åhman
työskenteli Tenholassa ja Bromarvissa kappalaisena sekä kirkkoherran
apulaisena.
Tämä tarina on mennyt lähes pelkäksi nimien
luetteloimiseksi, mutta sen tarkoituksena on korostaa yhteiskunnan säätyjakoa.
Pappismies tai hänen jälkeläisensä etsi puolisonsa mielellään oman säädyn
parista. Kolmen viimeksi mainitun Zelonius-sisaruksen isosisko Hedvig Zelonian
(kuten sukunimen femiinimuoto kuuluu) nai turkulainen pellavankutojamestari
Aron Herlin. Hän oli Johan Zeloniuksen neljästä vävystä ainoa ei-akateemisesti
koulutettu, vaikka mestari olikin.
Kannattaa myös pistää merkille, että Zeloniuksen neljästä
lapsesta kaikki selvisivät aikuisikään. Tämä oli tuiki harvinaista tuohon
aikaan.
Juha Vuorela
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti