Meitä suomalaisia on aina kiinnostanut, miten ulkomaalaiset
näkevät meidät. Olemme kai suorastaan suhteettoman kiinnostuneita siitä, mitä
meistä ajattelevat turistit, ulkomaiset tiedotusvälineet tai hetkinen....itse Venäjän keisarinna Katariina
Suuri. Koska en itsekään ole tästä heikkoudesta vapaa, oli mannaa löytää
keisarinnan muistelmista Madame Schmidt ja muutama muu suomalainen.
” Tämä syntyjään
suomalainen nainen oli tavattoman suurikokoinen ja pyylevä. Hän oli mahtava
nainen, jonka käytös oli edelleen alkuperäisen karkea ja maalaismainen.”
Näin kuvailee vuonna 1756 suuriruhtinatar Katariina,
sittemmin Venäjän keisarinna Katariina Suuri Madame Schmidtiä. Suomalainen Madame oli naimisissa hovin
torvensoittajan kanssa ja huolehti hovineitien talon käytännön asioista
”enemmänkin ankaruudella kuin älyllä,” kirjoittaa Katariina. Madame Schmidtillä oli oma asemansa hovissa ja
hän nautti Katariinan edeltäjän, keisarinna Elisabetin vanhojen saksalaisten, suomalaisten ja
ruotsalaisten hovineitien luottamusta. Madame Schmidt oli myös hovimarsalkka Karl
von Sieversin suosiossa.
Vaikutusvaltainen Madame Schmidt ei itse koskaan
näyttäytynyt hovissa. Siellä hovinaisten käytöksestä vastasi Kuurinmaan
prinsessa Jekaterina Ivanovna Biron, joka itsekin asui hovinaisten
majapaikassa.
Hovineitien asuinpaikassa makuuhuoneet sijaitsivat rivissä,
jonka toisessa päässä valvoi raudanlujin ottein Madame Schmidt ja toisessa
Kuurinmaan prinsessa. Kerrotaan, että
tietyllä kulkumaksulla prinsessa päästi hovineitejä huoneensa läpi, mutta
suomalaisnainen oli paitsi armoton myös huonouninen. Madame Schmidt kärsi usein
ruuansulatusvaivoista, koska hän ei voinut vastustaa rasvaisia piiraita ja
muita herkkuja.
Sieversin ja Madame Schmidtin lisäksi Katariina Suuren
muistelmissa mainitaan myös hänen –valitettavasti nimetön –suomalainen
vaatehuonepalvelijattarensa. Palvelijatar oli kihloissa Katariinan
kamaripalvelijan Timofei Jevreinovin kanssa. Suomalainen palvelijatar oli
hilpeä ja osasi osuvasti matkia hovin väkeä. Katariina kertoo myös, että
suomalainen palvelijatar välitti hänelle salaisen viestin luutnantti Andrei
Tsernysovilta 1748, Katariinan ollessa vielä suuriruhtinatar. Vaatehuonepalvelijattaren
välityksellä Katariina osti hopeakynän
ja kirjoituslippaan vastatakseen viestiin. Tuohon aikaan Katariinaa valvottiin
tarkasti, eikä hän saanut kirjoittaa edes äidilleen.
Katariinan mieltymys hilpeään vaatehuonepalvelijattareen oli
ilmeisesti huomattu, koska itse keisarinna Elisabet oli järjestämässä
suomalaisneidon häitä. ”Hänet naitettiin, ja asia oli sillä selvä,” kirjoittaa
Katariina. Ilmeisesti palvelijatar lopetti työt hovissa.
Katariina Suuri mainitsee myös hovimarsalkka Karl von
Sieversin olleen suomalainen. Karl von Sievers syntyi Suomessa 1710. Karlin
saksalais-balttilainen isä oli paennut Pyhtäälle Suurta Pohjan sotaa. Pian
perhe kuitenkin muutti Pietariin, jossa Karl sai hyvän aseman hovista.
Tiistai-iltaisin keisarinna Elisabetin hovissa vietettiin
naamiaisiltoja, joissa naiset pukeutuivat miehiksi ja miehet naisiksi. Muistelmiin
on kirjattu muuan poloneesi, jonka aikana mieheksi pukeutunut Katariina
kompastui hovimarsalkka von Sieversin leveään vannehameeseen sillä
seurauksella, että nauruun tikahtuva seurue oli autettava lattialta ylös.
Vaikuttaa siltä, että Katariina Suurella oli suomalaisistaan
paljon iloa.