Katariina Suuren suomalaisia

Meitä suomalaisia on aina kiinnostanut, miten ulkomaalaiset näkevät meidät. Olemme kai suorastaan suhteettoman kiinnostuneita siitä, mitä meistä ajattelevat turistit, ulkomaiset tiedotusvälineet tai  hetkinen....itse Venäjän keisarinna Katariina Suuri. Koska en itsekään ole tästä heikkoudesta vapaa, oli mannaa löytää keisarinnan muistelmista Madame Schmidt ja muutama muu suomalainen.   

” Tämä syntyjään suomalainen nainen oli tavattoman suurikokoinen ja pyylevä. Hän oli mahtava nainen, jonka käytös oli edelleen alkuperäisen karkea ja maalaismainen.”

Näin kuvailee vuonna 1756 suuriruhtinatar Katariina, sittemmin Venäjän keisarinna Katariina Suuri Madame Schmidtiä.  Suomalainen Madame oli naimisissa hovin torvensoittajan kanssa ja huolehti hovineitien talon käytännön asioista ”enemmänkin ankaruudella kuin älyllä,” kirjoittaa Katariina.  Madame Schmidtillä oli oma asemansa hovissa ja hän nautti Katariinan edeltäjän, keisarinna Elisabetin  vanhojen saksalaisten, suomalaisten ja ruotsalaisten hovineitien luottamusta. Madame Schmidt oli myös hovimarsalkka Karl von Sieversin suosiossa.

Vaikutusvaltainen Madame Schmidt ei itse koskaan näyttäytynyt hovissa. Siellä hovinaisten käytöksestä vastasi Kuurinmaan prinsessa Jekaterina Ivanovna Biron, joka itsekin asui hovinaisten majapaikassa.

Hovineitien asuinpaikassa makuuhuoneet sijaitsivat rivissä, jonka toisessa päässä valvoi raudanlujin ottein Madame Schmidt ja toisessa Kuurinmaan prinsessa.  Kerrotaan, että tietyllä kulkumaksulla prinsessa päästi hovineitejä huoneensa läpi, mutta suomalaisnainen oli paitsi armoton myös huonouninen.  Madame Schmidt kärsi usein ruuansulatusvaivoista, koska hän ei voinut vastustaa rasvaisia piiraita ja muita herkkuja.

Sieversin ja Madame Schmidtin lisäksi Katariina Suuren muistelmissa mainitaan myös hänen –valitettavasti nimetön –suomalainen vaatehuonepalvelijattarensa. Palvelijatar oli kihloissa Katariinan kamaripalvelijan Timofei Jevreinovin kanssa. Suomalainen palvelijatar oli hilpeä ja osasi osuvasti matkia hovin väkeä. Katariina kertoo myös, että suomalainen palvelijatar välitti hänelle salaisen viestin luutnantti Andrei Tsernysovilta 1748, Katariinan ollessa vielä suuriruhtinatar. Vaatehuonepalvelijattaren välityksellä  Katariina osti hopeakynän ja kirjoituslippaan vastatakseen viestiin. Tuohon aikaan Katariinaa valvottiin tarkasti, eikä hän saanut kirjoittaa edes äidilleen.

Katariinan mieltymys hilpeään vaatehuonepalvelijattareen oli ilmeisesti huomattu, koska itse keisarinna Elisabet oli järjestämässä suomalaisneidon häitä. ”Hänet naitettiin, ja asia oli sillä selvä,” kirjoittaa Katariina. Ilmeisesti palvelijatar lopetti työt hovissa.

Katariina Suuri mainitsee myös hovimarsalkka Karl von Sieversin olleen suomalainen. Karl von Sievers syntyi Suomessa 1710. Karlin saksalais-balttilainen isä oli paennut Pyhtäälle Suurta Pohjan sotaa. Pian perhe kuitenkin muutti Pietariin, jossa Karl sai hyvän aseman hovista.   

Tiistai-iltaisin keisarinna Elisabetin hovissa vietettiin naamiaisiltoja, joissa naiset pukeutuivat miehiksi ja miehet naisiksi. Muistelmiin on kirjattu muuan poloneesi, jonka aikana mieheksi pukeutunut Katariina kompastui hovimarsalkka von Sieversin leveään vannehameeseen sillä seurauksella, että nauruun tikahtuva seurue oli autettava lattialta ylös.

Vaikuttaa siltä, että Katariina Suurella oli suomalaisistaan paljon iloa. 

_____________________________________________________