Suomen sukujen juurilla
Kuten hyvin tiedämme, Vesilahden Laukon kartanon
läheisyydessä olevasta Pohdonsaaresta tehtiin äskettäin merkittävä arkeologinen
löytö. Komea kolmipäistä kotkaa esittävä riipus on peräti merovingiajalta, siis
ajalta ennen Kaarle Suurea, jos käytämme genealogista kronologiaa.
Koska emme edes Korvatunturin arkistossa kykene selvittämään
mille suvulle tai kenelle riipus on kuulunut, tyydymme esittelemään yhden
vanhimmista suomalaisista sukukaavioista. Se on Laukon herran ja Turun
Hovioikeuden presidentin Jöns Kurjen (Kurck) laatima kaavio omista juuristaan.
Voisi kuvitella, että Jöns yhdessä setänsä Axel Kurjen
kanssa on pohdiskellut suvun polveutumista Laukon kartanon kamareissa ja
puutarhassa. Miten sukulinjat ovat Herman Svärdistä ja tämän Kurki-sukuisesta
puolisosta jatkuneet? Tämä taulu on ollut yhtenä keskeisenä lähtökohta vuosisatoja
kestäneelle Kurki-suvun tutkimukselle, jota on uusien lähteiden löytyessä
sittemmin täydennetty ja korjattu.
Jöns Kurkea voi hyvin pitää Suomen ensimmäisenä tunnettuna
genealogina, joka pyrki täydentämään aiempaa tietämystä Suomen aatelissuvuista.
Hän tunsi eurooppalaisen genealogian ja heraldiikan hienoudet. Jöns Kurki ja ystävänsä
piispa Johannes Terserus muodostivat 1630-luvulla Turun seudun sukututkijoiden
varhaisen eliitin.
Linnanjuhlia odotellessa voi vaikka kaivaa esiin Tapio
Vähäkankaan artikkelin "Jeppe Kurjen esivanhemmat ja jälkeläiset" (Suomen
Sukututkimusseuran Vuosikirja 44, 1999) ja tutkiskella, että missä kohdin Jöns
Kurjen tutkimus on mennyt vikaan ja missä se pätee edelleen.
Suomen valtio syntyi 6.12.1917, mutta sillä on tosi komeat
sukujuuret, mitä kotkariipuskin osoittaa. Ja siinä ohessa Kurki-suku ja Laukon
kartano… Ja toki jokaisen suomalaisen sukujuuret.
Valoisaa Itsenäisyyspäivää kaikille!
Toivoo Arkistovuorenpeikko Lussi
Lähde: Genealogica 38, Finska Adels Släktbok. Ruotsin valtionarkisto.
Kuva: Tiina Miettinen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti