Habsburgien aamunkoitto
Pysytäänpä edelleen Saksan maaperällä. Nykyisen Sveitsin
tienoilla eleli 1000-luvulla varsin vaatimaton aatelissuku, joka rakennutti itselleen vuonna 1030
Habichtsburg (Haukkalinna) nimisen linnan. Linnan nimi vakiintui sukunimeksi.
Rudolf I Habsburgilainen (1218-1291) oli Saksan kuningas,
Habsburgin kreivi, Kyburgin kreivi, Thurgaun maakreivi ja Löwensteinin kreivi. Hänet
valittiin kuninkaaksi pidempään jatkuneen sekasortoisen kauden jälkeen, jolloin
maalla ei ollut kuningasta. Kyse oli eräänlaisesta hätäratkaisusta. Loppu onkin
sukuhistoriaa: Habsburgit olivat tulleet jäädäkseen ja lopulta he hallitsivat
miltei koko Eurooppaa.
Sukutaulu esittelee Rudolfin sekä hänen poikansa ja perijänsä
Albrekt I:n, joka on kuvattu yhdessä vaimonsa Elisabetin kanssa. Pariskunta
näyttää aivan siltä kuin käynnissä olisi vilkas keskustelu viikonlopun vietosta. Sukutaulu on tehty
vuoden 1310 tienoilla eli vain pari vuotta Albrektin kuoleman jälkeen.
Perheeseen syntyi kaikkiaan 12 lasta, joista sukutauluun on
valikoitunut neljä. Tyttäret avioituivat useaan Euroopan hoviin ja tulivat
siten esiäideiksi kuninkaallisille suvuille. Rudolfin viimeinen mieslinjainen
jälkeläinen oli Itävallan keisarinna Maria Theresia (1717-1780).
Miltä näyttää itävallan Habsburg-suvun nuorin vesa? Sitä voi vilkaista tästä.
Neljännen Päivän Terveisin
Arkistovuorenpeikko Lussi
Lähde: Stammbaum der Habsburger aus der Zwettler „Bärenhaut“
(fol. 55r). Bärenhaut, Facsimilie edition, ADEVA, Graz 1981 (Wikimedia
Commons).
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti