Messukylän Perinneyhdistys teki lauantaina kesäretken Leineperin ruukille. Se on yksi parhaiten säilyneistä ruukkiyhteisöistä Suomessa. Leineperin syntyvaiheilla on mielenkiintoinen yhtymäkohta ajatukseen itsenäisestä Suomesta.
 |
| Leineperin masuuni. |
Kullanjoen Katokoskella sijaitseva Leineperin eli Fredriksforsin ruukin perusti vuonna 1771 silloinen majuri Berndt Johan Hastfer. Leineperillä jalostettiin Ruotsista tuotua raakarautaa monenlaisiksi käyttöesineiksi.
Berndt Johan Hastfer lienee tutustunut Leineperin maisemiin palvellessaan luutnanttina ja kapteenina Porin jalkaväkirykmentissä vuosina 1760-63. Hän palasi Suomeen vuonna 1774, jolloin hän sai everstiluutnantin vakanssin Turun jalkaväkirykmentistä.
Hastfer on jäänyt historiaan muistakin ansioista kuin Leineperin ruukin perustamisesta. Hän kuului kuningas Kustaa III:n lähipiiriin ja järjesti vuonna 1788 Puumalassa venäläisten provokaation, joka antoi kuninkaalle syyn aloittaa vuosina 1788-90 käydyn sodan Venäjää vastaan.
Everstiluutnantti Hastfer oli niitä miehiä, jotka jo varhain pohtivat Suomen asemaa irrallaan Ruotsin valtakunnasta. Heinäkuussa 1788 Hastferin komentamat joukot piirittivät Venäjälle kuulunutta Olavinlinnaa, mutta perääntyivät pian Hastferin käskystä. Hastfer neuvotteli muutamien Anjalan liiton miesten kanssa ja aloitti salaiset neuvottelut venäläisten kanssa G. M. Sprengtportenin välityksellä.Hastfer tietenkin vangittiin kuninkaan käskystä ja vietiin oikeuteen. Hänet tuomittiin maanpetoksesta kuolemaan, mutta kuningas armahti hänet.
Pari vuotta sitten Kansallisarkisto osti von Stedingk-suvun yksityisarkiston, jonka kiinnostavimpaan aineistoon kuuluvat ne asiakirjat, jotka Savon Prikaatin komentaja Curt von Stendigk takavarikoi Hastferilta. Asiakirjat jäivät von Stedingkin haltuun ja palasivat pari sataa vuotta myöhemmin Suomeen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti