Att forska i Stockholm - Elisabeth Thorsell ger tips

Före händelserna år 1809 låg Stockholm ganska mitt i det svenska riket, och många kom dit från alla möjliga håll. Därför kan det vara intressant att veta litet om hur man kan forska i Stockholm, då det är en del förhållanden som är olika mot mindre städer och landsbygden.

År 1800 hade staden ungefär 75.000 invånare och sedan en ganska måttlig befolkningstillväxt, 1850 var invånarna ungefär 93.000 personer. Men sedan blev utvecklingen explosionsartad, vid sekelskiftet 1900 hade staden växt till mer än 300.000 personer. Detta gjorde att kyrkans system med husförhörslängder inte längre fungerade. Stockholms husförhörslängder finns fram till ungefär 1878, men är inte alls så informativa som på mindre orter.

I stället införde staden ett kommunalt (icke-kyrkligt) system med rotemän, och en sådan skulle finnas i varje rote. Vid starten delades staden in i 16 distrikt – rotar – och när institutionen upphörde 30 juni 1926 omfattade den 36 rotar. Rotemannen, tjänstemannen i varje rote, administrerade folkbokföringen. Alla boende i en fastighet registrerades i ett häfte. Där finns uppgifter om namn, yrke/titel, födelsedatum och -ort, civilstånd, ställning i hushållet och flyttningar till och från fastigheten. Samtidigt fortsatte svenska kyrkan att registrera födda, vigda, döda och flyttningar mellan församlingar.

Rotemansarkivet finns bevarat på Stockholms stadsarkiv, och är sedan många år föremål för uppbyggnad av en stor databas, som nu (2014) täcker större delen av stadens invånare 1878-1925. Databasen finns dels på en DVD-skiva, som heter Rotemannen, och dels på Stadsarkivets hemsida. Databasen är sökbar på en mängd olika sätt, särskilt på DVD-skivan, som av tekniska skäl medger mer specialinriktade sökningar än den databas som finns online.

Mantalslängder finns bevarade för Stockholms stad, men har i många fall försvunnit på olika vis, eller helt enkelt gallrats. Luckorna beror delvis på att oförstående kommunala tjänstemän sålde äldre mantalslängder till ett pappersbruk i Nederländerna. Från 1600-talet finns längder från 1656 och 1672. För tiden 1711-1820 bara från vart tionde år (de år som slutar på 0). Mantalslängden för 1760 har börjat namnregistreras av frivilliga. Från och med 1830 finns de för varje år. För tiden 1800-1884 finns ett register på Stadsarkivets hemsida. För tiden 1800-1875 finns även register på CD-skiva (Stockholms mantalsböcker 1800-1875). Fler register för senare tid finns på Stadsarkivets hemsida. Där finns också avfotograferade mantalsuppgifter för 1835, 1845, 1860, 1870. Dessa uppgifter är de blanketter hushållsföreståndaren fyllde i varje år och visar vilka personer, med yrken och födelsedata, som ingick i hushållet. Till dessa finns namnregister. Gifta kvinnor finns inte med i registren före 1938, utom år 1855.

Själva mantalslängderna finns på Stadsarkivet, men också för tiden 1715-1820 på Arkiv Digital under rubriken "Stockholms länsstyrelse". På SVAR/Digitala forskarsalen finns längderna fram till 1915. Bägge dessa sidor är abonnemangssidor. På Stadsarkivets hemsida finns en bra handledning till hur man kan forska i detta material i form av en pdf-fil, som man kan ladda ner. Stockholms stadsarkivs hemsida innehåller mycket värdefullt material för Stockholmsforskaren, och allt är gratis för användaren. Stadsarkivets adress är Kungsklippan 6 i Stockholm, ganska nära Centralstationen. Öppettider och annat finns på deras hemsida.

Det finns också en innehållsrik bok Släktforska i Stockholm. En handbok till arkiven utgiven 2005 av Stadsarkivet. Stockholms stadsarkiv har också givit ut en DVD-skiva om Finländare i Stockholm/ Suomalaisia Tukholmassa (2009), med ett rikhaltigt innehåll på svenska och finska om medeltiden, vardag och arbete, brott och straff, församling och förening, ofredsår m.m. Här finns många avfotograferade dokument och mycket annat. Den säljs av Stadsarkivet för bara 100 SEK + porto.

Elisabeth Thorsell

är Samfundets korresponderade medlem och medlem i tidskriften Genos' redaktionsråd. 

Torpparin jäljillä

Kiskon pitäjän Toijan kylän Mommolan kartanon mailla asui vuodesta 1803 lähtien torppari Johan Fältberg (suom. Kenttämäki). Hän oli ollut vuosina 1800-1803 kaivosrenkinä Orijärvellä, mutta nainut sitten torpparinleski Greta Michelsdotter. Näin hänestä tuli vaimonsa ensimmäisen puolison jälkeen Mommolan Alhon torppari. Rippikirjoissa hänen syntymäajakseen on merkitty täsmällisesti 17.5.1774 ja syntymäpaikaksi Tenhola.

Tenholan kastettujen luettelosta ei kuitenkaan löydy sopivaa lasta, joka voisi olla tuo myöhempi torppari. Kiskossa pidettiin vuodesta 1804 alkaen omaa rippikirjasarjaa Orijärven kaivoksen runsaslukuiselle työväestölle, mutta Johan ehti lähteä jo tätä ennen Toijaan. Onneksi myös vuosien 1798-1803 rippikirjasta löytyy kaivoksen väkeä, kunhan muistaa tutkia Kiskon Uudenmaan puoleisia kirjoja. Kisko oli aina vuoteen 1870 saakka jaettuna kahtia Turun läänin ja Uudenmaan läänin välille.

Kosken ruukkialuetta syyskuussa 2008

Edellä mainitusta rippikirjasta Johan Fältberg sitten löytyykin ja varustettuna samalla syntymäajalla. Paikkakuntaa ei mainita lainkaan. Onneksi kirkkoherra tai kappalainen on kirjannut muuttomerkintöjä kirjoihin ja niinpä samantien selviää Johanin muutto Koskelta Orijärvelle vuonna 1800. Tässä yhteydessä Koski tarkoittaa Kosken ruukkia/tehdasta, jonka ruotsalainen Daniel Faxell oli 1679 perustanut Kiskonjoen varrelle Perniön pitäjään.

Kosken tehtaalla oli oma, Perniöön kuulunut tehdasseurakunta. Ruukkia palveli oma saarnaaja vuosien 1692-1867 välisenä aikana. Kosken tehtaan yksi erikoisuus on Antskogin ruukin vanha kirkko, joka siirrettiin sinne vuonna 1778.

Kosken tehtaan kastettujen luettelossa mainitaan Hästhagin eli Hevoshaan torppari Anders Andersson ja hänen vaimonsa Maria Eriksdotter, joiden Johan-niminen poika syntyi 17.5.1774. Minkä takia Kiskon rippikirjoissa muutamia kymmeniä vuosia myöhemmin Johanin syntymäpitäjänä on sitten Tenhola eikä Perniö?

Tämä johtui siitä, että tehdasseurakuntaan kuului kyliä sekä Perniöstä että Tenholasta. Hevoshaan torppa sijaitsi Tenholan puolella, joten Kiskon rippikirjoihin merkinnät tehnyt pappismies on tulkinnut Johan Fältbergin syntyneen nimenomaan Tenholassa. Tämähän oli maantieteellisesti oikein, mutta seurakunnallisesti Johanin oikea syntymäpaikka oli Kosken tehdas.

Asian selvittäminen ei ollut tavattoman monimutkaista, mutta mikäli en olisi ennestään tuntenut em. pitäjiä kuin omia taskujani, olisi Johanin sukuperä voinut jäädä tuntemattomaksi. Onneksi HisKistä löytyy seurakuntien "lisätietoja" -toiminto ja Maanmittauslaitoksesta Kansalaisen Karttapaikka. Näiden kahden avulla voi halutessaan tutkiskella tämän tapauksen kaltaisia ongelmatilanteita.



Juha Vuorela

Syyskauden sukututkimuskoulutusta

 Vaikka aurinko vielä paistaa ja päivälämpötilakin lähentelee pariakymmentä astetta, on syyskausi auttamattomasti alkanut, kun almanakassa on käännetty elokuu syyskuuksi. Suomen Sukututkimusseuran toiminnassa syyskuu tarkoittaa mm. koulutustilaisuuksien käynnistymistä.

Seuralla on syys-marraskuun aikana useita koulutustilaisuuksia. Helsingissä alkaa lauantaina 20.9. "Sukututkija henkilötietojen käsittelijänä" -koulutuspäivä, joka toistuu 15.11. Turussa sekä vuoden 2015 puolella vielä Tampereella, Vaasassa (ruotsinkielinen) ja Kuopiossa. Koulutuspäivän aikana käydään läpi niitä perusasioita, joita sukututkijan on välttämätöntä tietää käsitellessään elossa olevien henkilötietoja.

Koulutuspäivä rakentuu sukututkimuksen eri vaiheista eli tutkimisesta, tallentamisesta sukututkimusrekisteriin ja julkaisemisesta. Mitä rajoituksia lainsäädäntö asettaa tietojen keräämiselle sukututkimusta varten? Milloin sukututkijan on otettava huomioon henkilötietolain asettamat velvoitteet? Mitä oikeuksia sukututkimuksen kohteilla on? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin vastaa "Sukututkija henkilötietojen käsittelijänä" -koulutuspäivä.

Koulutuspäivän osallistujat voivat etukäteen lähettää koulutuspäivän vetäjälle lehtori Jouni Elomaalle itseä erityisesti askarruttavia kysymyksiä tai omaan tutkimukseen liittyviä pulmia. Elomaa on Seuran hallituksen jäsen ja juridisen toimikunnan puheenjohtaja.

"Sukututkija henkilötietojen käsittelijänä" on tiivis tietopaketti, joka antaa sijaa myös asioiden omaksumista edesauttavalle keskustelulle. Lisätietoja koulutuksesta täältä.

*   *   *

Seuran toinen uusi koulutuskokonaisuus on "Suvusta kirjaksi", joka käynnistyy Helsingissä lauantaina 27.9. ja jatkuu 25.10. ja 29.11. Tämä koulutusohjelma koostuun kaikkiaan viidestä itsenäisestä koulutuspäivästä, joista kaksi viimeistä ovat tammi- ja helmikuussa 2015. Koulutusohjelma jatkuu ensi vuonna jollakin muulla paikkakunnalla.

"Suvusta kirjaksi" -koulutuspäivissä syyskuussa sukukirjahankkeen suunnittelua ja aloitusta, sukututkimuksen keskeisiä lähteitä ja niiden käyttöä, suku- ja henkilöhistorian muita lähdeaineistoja,  kirjoitusprosessia ja kuvitus ja sukukirjahankkeen viimeistelyä.

Kouluttajana toimii tilaushistoriateosten ammattilainen, filosofian tohtori Jukka Partanen, joka on Seuran varapuheenjohtaja ja kirjastotoimikunnan puheenjohtaja. Myös näiden koulutuspäivien osallistujat voivat etukäteen lähettää kouluttajalle omaan sukukirjahankkeeseen liittyviä kysymyksiä.

"Suvusta kirjaksi" -koulutusohjelman viisi koulutuspäivää muodostavat kokonaisuuden, joka voi huomattavalla tavalla edistää jokaisen sukukirjahankkeen parissa painiskelevan sukututkijan ja sukuseuran urakkaa. Lisätietoja koulutuksesta täältä.

*   *   *

Keväisin ja syksyisin Tieteiden talossa järjestettävä Suomen Sukututkimusseuran Teemalauantai on vakiinnuttanut asemansa pääkaupunkiseudun keskeisenä sukututkijoiden koulutustilaisuutena. Teemalauantain neljä esitelmää muodostavat aina tuhdin tietopaketin käsiteltävästä teemasta ja kukin  esitelmöitsijä on alansa vankka asiantuntija. Syksyn 2014 Teemalauantai on lauantaina 18.10. ja sen otsikko on "Esi-isiä 1600-luvun lähteissä".

Seura järjestää maanantaina 6.10. Tieteiden talolla myös Teemaillan, jossa filosofian tohtori Tiina Miettinen kertoo Johannes Bureuksesta ja Bure-suvusta Suomessa. Johannes Bureus (1568–1652) oli Ruotsin ensimmäinen valtionarkeologi ja kansalliskirjaston johtaja. Tiina Miettinen kertoi Bureuksen kirjoittamasta sukukirjasta tässä blogissa viime vuoden lokakuussa.

Lisätietoja Teemalauantaista täältä ja Bure-teemaillasta täältä.

*   *   *

Suomen Sukututkimusseura syysseminaari on järjestetään lauantaina 22.11. pidettävän syyskokouksen yhteydessä. Syysseminaarin kaksi aihetta käsittelevät digitaaliseen sukututkimuksen uutta infrastruktuuria. Valtiotieteen maisteri Pekka Valta esittelee Seuran hallituksen toukokuussa perustaman Suomi-tietokantahankkeen suunnitelmia ja jäsenillä on mahdollisuus esittää omia näkemyksiään tästä Seuran kärkihankkeesta.

Syysseminaarin toinen aihe puolestaan liittyy hyvinkin vakiintuneeseen toimintaan Seurassa, nimittäin HisKi-tietokantaan. Suomen Sukututkimusseura on suomalaisen digitaalisen sukututkimuksen edelläkävijä, sillä HisKi-tietokanta on jo kolmen vuosikymmenen verran tarjonnut sukututkijoille digitoitua kirkonkirja-aineistoa.

Diplomi-insinööri Sami Lehtonen esittelee Seuran suunnittelemaa HisKi-tallennusalustaa, jonka beta-versio julkaistaan vuodenvaihteessa.

Lisätietoja syyskokouspäivästä täältä.