Uutta tietoa Vihtilän Margaretasta

Edellisessä blogissani jätin Margareta Spiekerin (s. n. 1640) hieman eksyneissä ja surumielisissä tunnelmissa tuijottelemaan Vihtilän tilan ikkunoista hämäläistä maalaismaisemaa.  Olin heittänyt ilmaan kysymyksen, miten ihmeessä turkulaisen valtaporvarin sisar päätyy Kalvolaan Vihtilän tilalle. Vaikkei Vihtilä ollutkaan Kalvolan tiloista niitä pienimpiä, tuntui se kuitenkin olevan aivan eri maailmasta kuin Turun Spiekereiden kuviot.

Kysymys oli aiheellinen. Onneksi huolehdin Margaretan viihtymisestä aivan turhaan.

Sain vastikään postia Sääksmäki-ekspertti Esko Karisalmelta. Uuden yo-matrikkelin 1640-1852 toimittaja Yrjö Kotivuori oli muutama päivä sitten ilmoittanut hänelle tekemistään muutoksista matrikkeliin.

Nämä uudet tiedot liittyvät myös Vihtilän Margaretan henkilöllisyyteen.

Tähän saakka Margareta on kaikissa käytettävissä olevissa lähteissä (Hämeenlinnan raastuvanoikeus, Turun kämnerioikeus, yo-matrikkeli) esiintynyt muodossa Margareta Spieker. Hänen yhteydessään on myös viitattu turkulaisiin Johan, Jakob ja Joakim Spiekeriin.  Margaretaa on myös tituleerattu porvari Johan Spiekerin sisarena.

Tämä kaikki on mennyt liikuttavan läheltä totuutta.   

Oikean, Vihtilän ikkunassa unelmoivan Margaretan nimi olikin Margareta Spiek (esiintyy myös muodoissa Spijk, Spiken.)  Myös Margareta Spiekin veli oli varakas porvari ja nimeltään Johan. Tosin Johan Spiek toimi Helsingissä eikä Turussa, niin kuin kollegansa Johan Spieker.  

Ei ihme, että sekaannus ja väärinkäsitys ovat eläneet elämäänsä.

Miten asia sitten selvisi?

Kotivuori on viime aikoina käynyt läpi Helsingin raastuvanoikeuden pöytäkirjoja.  Sieltä Johan Heilinin (U1159) kohdalta löytyi ratkaisevaa uutta tietoa. On huomioitava, että Johan Heilin oli Margaretan pojanpoika. Juuri siskonpojalleen Heilinille porvari Johan Spiek testamenttasi rahaa ja hopeaa. Tähän liittyen raastuvanoikeuden pöytäkirjoista löytyi ratkaiseva merkintä: ”Johan Tomasson Spiek barnfödd i Säxmäkij Sochn Huitula by ”

Jos Johan Tomasson Spiek oli syntynyt Sääksmäen Huittulassa, sieltä - eikä mistään Turusta - oli kotoisin myös hänen sisarensa Margareta.  Heidän isänsä nimi on ollut Tomas/Thomas. Huittulan kylä sijaitsee samaisen Vanajaveden rannalla kuin Heinun Vihtilä Kalvolassa.  

Kauas synnyinkodistaan ei Margareta siis päätynyt mennessään puolisoksi Heinun Vihtilään 1664. 

Uusi arvoitus sitten on, mistä talosta Margareta ja hänen veljensä Johan olivat lähtöisin. Tätä asiaa on myös alueen hyvin tunteva Esko Karisalmi pohdiskellut.  Jos Margareta oli talollisen tytär, niin Karisalmen mukaan ainoa mahdollinen talo on luutnantti Hans Fitingistä nimensä saanut Huittulan Vittinkilä. Sieltä nimittäin löytyisi sopivana ajankohtana Thomas-niminen isäntä. 

Kävin eilen läpi SAY:tä. Tosin en sieltä Vittinkilän kohdalta löytänyt mainintoja Margareta tai Johan-nimisistä lapsista, mutta se ei todista asiassa puoleen tai toiseen. Varsinkin SAY:n alkuaikoina sinne ei kaiketi useinkaan kirjattu kuin isännän nimi. Tosin Vittinkilän kohdalta löytyi myös emännnän nimi, Lisa. Lisa Margaretan äitinä sopisi sekin kuvaan hyvin, koska yksi Margaretan tyttäristä kastettiin (ilmeisesti mummunsa mukaan) Elisabethiksi.

Tässä vaiheessa Margaretan ja Johanin yhteys Vittinkilään on siis oletusta, joka odottaa varmistustaan.

Mitä tämä episodi opetti aloittelevalle sukututkijalle? Ainakin sen, ettei aina mene naulan kantaan eikä vakuuttaviinkaan lähteisiin välttämättä ole luottaminen sokeasti. Se opetti taas kerran myös sen, miten tärkeää on vuoropuhelu ja yhteys muihin alan harrastajiin. Se myös alleviivasi ylioppilasmatrikkelin merkitystä yhtenä sukututkimuksen lähteenä.  Yrjö Kotivuoresta matrikkeli on selvästi saanut tekevän ja ahkeran toimittajan.

Tärkeää on myös se, että Margareta on nyt päässyt kotiin.