lauantai 2. helmikuuta 2013

Siriuksen poika

Seuramme hallituksen jäsenet kirjoittelevat silloin tällöin tähän blogiimme, esittelevät itsensä teille jäsenille. Koska itse olen sen jo tehnyt joitain aikoja sitten, niin kevennän tällä kertaa sukututkimustanne tällä tarinalla.

Olipa kerran henkilö joka kiinnostui menneisyydestään. Ensin hän yritti selvittää lähisukulaisiaan ja samalla hän mietti, miten moni asia on muuttunut hänen elämänsä aikana.
Kehitystä on tapahtunut todella paljon. Autot ovat tulleet jokapäiväisiksi ja niiden mukanaan tuoma mahdollisuus liikkua paikasta A paikkaan B suhteellisen vaivattomasti.
Televisio, joka on kehitetty 30-40 luvulla ja otettu Suomessa käyttöön 50-luvulla, on antanut meille mahdollisuuden seurata mitä maailmalla tapahtuu lähes reaaliajassa.
Tietokone, joka alkuaikoina vei useiden huoneiden tilan, ja jonka laskentateho oli samaa luokkaa kun ensimmäisillä taskulaskimilla paljon myöhemmin, on tänään enemmän kapasiteettia, kuin vastaavilla parinkymmenen vuoden takaisilla supertietokoneilla.
Puhelin, joka on suhteellisen vanha keksintö, mutta suomalaisen Nokian myötä kehitys lähti käyntiin toden teolla. Tämän päivän puhelimilla on enemmän prosessointivoimaa kuin muutaman vuoden takaisilla tietokoneilla.
Ihmiskunnan kehitys tullee jatkumaan samalla vauhdilla, ehkä vielä kiihtyvällä vauhdilla, myöskin meidän jälkeen. Sukututkimuskin tullee olemaan asteittain suositumpi harrastus ihmisten kesken, sitä mukaa kun asuinsijoiltaan siirtyneet ihmiset kiinnostuvat siitä, missä heidän juurensa ovat.

No miksi tämä esipuhe?

No, koska historiantutkijat sanoo näin, sukututkijat sanoo noin, ja itse olemme tätä mieltä. Sukututkijoina meillä on lukuisia polkuja mitä voimme kulkea, mutta luonnollisinta on tietenkin, että menemme sitä tietä, jota historiantutkijat ja meitä edeltävät sukututkijat ovat menneet.
Tässä vaan piilee se vaara, että toistamme samoja virheitä, joita edeltäjämme ovat tehneet, tunnustan itsekin kuuluvani tähän joukkoon. Toki korjaan myöskin asioita, kun minulle esitetään selvät todisteet, ainakin viiveellä.

Esimerkkinä pidän omaa esivanhempieni taulua, joka noudattaa niin historiaa kuin myös monia tutkimuksia. Osasta olen saanut italialaisen historian professorin vahvistuksen ja että viimeisimmät löydöt (2011) voivat viedä sen haaran sukupuuta vielä noin 600 v. taaksepäin ajassa. Katsotaan miten käy, minullahan voi olla vaikka kuinka monia virheitä ennen sitä.
No mitä uskoa tästä, ei aavistustakaan, siinä on monia mahdollisia taitekohtia ennenkuin saavutaan Italiaan. Pitää myös muistaa, että historiankirjoitus sinänsä ei välttämättä ole aina oikein. Historian kirjoittavat valtaapitävät, ja historiaa on varmasti muokattu useammankin kerran, jotta se tukisi kulloinkin vallassaolevia, voi olla että lopullista totuutta on mahdotonta löytää.
Toinen haara vie minut Unkariin. Olen ollut kiinnostunut maasta jo nuoruudestani asti. Jo 60-luvulla kävi koulussa esiintymässä unkarilaisia, voisiko kiinnostus tällaiselle Hard-Rock ajan pitkätukkaiselle olennolle syntyä siitä? Epäilen, mutta hiljattain löytyi myöskin sukuyhteys Unkariin (muistakaa mitä sanoin tutkijoista ja valtaapitävistä). Itse olen käynyt maassa vasta 90- luvun puolenvälin jälkeen, mutta jo ensimmäisellä kerralla syntyi ystävyyssuhteita unkarilaisten kanssa, joka vielä ovat olemassa. Olen käynyt siellä lähes joka vuosi ja parhaimmillaan useita kertoja vuodessa sen jälkeen. Voiko tähän mielenkiintoon olla syynä jotkin perintötekijät?

Olen myöskin täysin tietoinen siitä, että nämä kaikki esivanheimpainpolut voivat olla täyttä huuhaata, enkä pahemmin hätkähdä siitä. Lupaan korjata havaitut virheet heti, kun niistä dokumentoidusti ilmoitetaan minulle. Mitä aikaisemmin esipolviketjussa virhe on, sitä enemmän putoaa esivanhempia pois. Toki uudet tiedot avaavat mahdollisuuden löytää uusia esivanhempia, sekä opettavat harrastetutkijan olemaan vielä tarkempi tutkimuksissaan, sekä seuraamaan mitä sukututkimuskentällä tapahtuu ja julkaistaan. Esimerkiksi seuramme Genos lehdessä julkaistaan hyvin korkealuokkaisia aiheeseen liittyviä artikkeleita, mistä voit löytää puuttuvan tiedonmurusen, tai jopa korjauksen johonkin vanhaan, laajalti levinneeseen virheeseen sukujuonteissa.

Jälkipuhe:

Tätä en välttämättä itse näe, mutta kehityksen kulkua ei voi estää, koska nykyään on jo DNA-kokeet, ja voidaan saada selville, mitä reittiä ollaan tultu nykyiseen olinpaikkaamme. Ehkä tulevaisuudessa voidaan saada selville, paitsi että kuka oli meidän kantaäitimme afrikassa, myöskin se mistä avaruuden osasta olemme lähtöisin, sillä emme liene yksin tässä maailmankaikkeudessa.

Lasse


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti