Suomen Kaarti 200 v.

Eilen oli Suomen Kaartin 200-vuotisjuhlapäivä. Samalla tuli kuluneeksi 200 vuotta Suomen armeijan perustamisesta.

Napoleonin hyökättyä Venäjälle suomalaiset upseerit ryhtyivät ajamaan vapaaehtoisten joukko-osastojen perustamista Suomeen. Keisari oli mielissään uusien alamaisten lojaalisuudesta ja antoi 18. syyskuuta 1812 käskykirjeen, jolla Suomeen perustettiin kolme jääkärirykmenttiä. Ensimmäisenä syntyi Viipurin rykmentti, jonka molempien pataljoonien 600 miehen vahvuus saatiin kokoon noin kahdessa kuukaudessa.

Keisarin käskykirjeen kunniaksi Kansallisarkisto järjesti näyttelyn "Kotkien varjot - Suomi vuonna 1812" avajaiset juuri 18.9. Näyttelyn avasi itseoikeutetusti puolustusvoimien komentaja kenraali Ari Puheloinen. Harkitusti toteutettu kiinnostava näyttely kuvaa laajasti Suomen armeijan perustamisen lisäksi useita muita 200 vuoden takaisia päätöksiä Suomessa.

Näyttelyn ohessa Kansallisarkisto julkisti Jussi Nuortevan ja Pertti Hakalan toimittaman teoksen Kotkien varjot. Suomi vuonna 1812. Örnarnas skuggor. Finland år 1812. Kyseessä ei ole näyttelyluettelo, vaan itsenäinen teos, joka kuvaa Suomen historian yllättäviä käänteitä vuonna 1812. Kirja on monipuolinen katsaus merkkivuoden 1812 tapahtumiin sekä niiden taustoihin ja seurauksiin. Näyttelyn ja teoksen esitteli avajaistilaisuudessa tutkija Pertti Hakala Kansallisarkistossa.

Avajaistilaisuudessa julkistettiin myös toinen julkaisu, Eljas Orrmanin ja Jyrki Paaskosken toimittama teos Vanhan Suomen arkistot. Arkiven från Gamla Finland. Se on kattava esitys Vanhan Suomen hallintohistoriasta. Se sisältää myös perusteellisen selvityksen Vanhan Suomen viranomaisten arkistoissa olevista asiakirja-aineistosta ajalta 1721-1811. Teos onkin numero 6 Arkistolaitoksen yleisluettelo -sarjassa. Avajaistilaisuudessa teoksen esitteli professori Eljas Orrman.

*   *   *

200 vuotta sitten perustetusta Viipurin rykmentistä siirrettiin Napoleonin sodan päätyttyä toinen pataljoona Hämeenlinnaan, missä se muokattiin opetuspataljoonaksi. Se siirrettin edelleen Helsinkiin ja sitä kutsuttiin Helsingin pataljoonaksi. Vuonna 1824 Helsingin pataljoona pääsi muuttamaan Engelin piirtämään rakennukseen Kasarmintorille. Yllättäen vuonna 1829 keisari Nikolai I ylensi pataljoonan kaartinyksiköksi ja Helsingin pataljoona sai nimen Henkivartiokaartin Suomalainen Tarkk´ampujapataljoona. Kotimaassa siitä käytettiin nimitystä Suomen Kaarti.

Suomen Kaarti oli siis venäläinen joukko-osasto, mutta sen komentaja, upseerit ja sotilaat olivat suomalaisia. Suomalaisia sotajoukkoja järjesteltäessä vuonna 1830 jäljelle jäi ainoastaan Suomen Kaarti, joka jatkoi vapaaehtoisten värväämistä riveihinsä, kunnes vuonna 1880 astui voimaa asevelvollisuuslaki. Paras osa asevelvollisuuden kautta palvelukseen joutuneista miehistä ohjattin Suomen Kaartiin. Ensimmäisellä sortokaudella suomalaiset joukko-osastot lakkautettiin ja Suomen Kaarti viimeisenä vuonna 1905.

Isoisäni isä, Kuusiluoman talon poika Anselmi Manassenpoika todettiin vuoden 1898 kutsunnoissa asepalvelukseen kelpaavaksi. Arvannostossa hän nosti arvan numero 2, joka sillä kertaa aiheutti väkeen joutumisen. Pitkänä ja salskeana miehenä Anselmi sijoitettiin Suomen Kaartiin. Kolmen vuoden ajan Anselmi osallistui äksiisiin Kaartin kasarmin sisäpihalla ja paraateihin Kasarmintorilla. Yhtenä kesänä Anselmi oli komennuskunnassa, jonka Suomen Kaarti vuosittain lähetti keisarillisten kaartinjoukkojen kesäharjoituksiin Krasnoje Seloon. Siellä Anselmi Kuusiluoma lienee kokenut elämänsä kohokohdan: hän teki ilmoituksen keisari Nikolai II:lle. Palkkioksi hyvästä palveluksesta Anselmi sai hopeisen taskukellon.