Galleja lienee aivan liikaa Sursilleissa

Sursill -sukukirjan sivuja selatessani minua on usein jäänyt vaivaamaan lisänimien käyttö eräissä tapauksissa.

Vaivaa on ylläpitänyt se seikka, että eräistä henkilöistä on Sursillissa varmanoloinen lisänimi, mutta toisaalta en ole vielä koskaan törmännyt siihen heitä käsittelevissä arkistodokumenteissa tai heidän itse allekirjoittamissaan asiakirjoissa. Erään tällaisen esimerkin tarjoaa Galle -nimi eräillä suvun edustajilla. Vaikuttaa siltä, ettei muutamassa tapauksessa Galle -nimen esiintymiselle ole muuta lähdettä kuin Genealogia Sursilliana.

Nimikysymys Gallen kohdalla voi vaikuttaa ensi silmäyksellä sangen vähäpätöiseltä piirteeltä, joka ei ole kovin fataali sukujohtojen kannalta, mutta jos se on jossain tapauksessa tuulesta temmattu, jonkinlainen sekundääri sukujohtovirhe sukupuihin väistämättä syntyy. Lisäksi on huomionarvoista, että muutamat Galle -nimikyltin saaneet henkilöt ovat olleet sangen näkyviä paikallishistorian hahmoja, jotka ovat kertautuneet monenlaisissa historiallisissa katsauksissa ja lisänimi on syöpynyt syvälle lukijakuntaan. Onko se harhaanjohtava?

Olen jo usean vuoden metsästänyt Galle -lisänimiä asiakirjoista, mutta tulos on olematon, vaikka olen käynyt läpi satoja tai tuhansia asiakirjakohtia, joissa Sursill -esityksissä Galleksi väitettyjä henkilöitä esiintyy muiden ja itsensä nimeäminä.

Eniten on alkanut jostain syystä vaivaamaan Laihian kirkkoherrana 1626-57 toiminut herra Håkan eli herra Haquinus Nicolai, jonka puolisoksi on nimetty Margeta Eerikintytär, Eerik Östeninpojan tytär Uumajan Tegbystä, jonka isoisän isää Eerik Ångermania on pidetty Sursill -sukuesityksissä sen kantavanhuksena. Parhaillaan itselläni on menossa kolme projektia, joissa on mukana myös herra Håkanin jälkeläisiä, joten ei ihme, että nimiasia askarruttaa juuri tällä hetkellä. Näitä herra Håkanin jälkeläisiä on hänen tyttärensä Margaretan kautta, josta tuli Ilmajoen kirkkoherran Henrik Jakobinpoika Peldanin puoliso ja noteerattavan lapsikatraan äiti.

Valaisevaa Galle -nimen harhaanjohtavasta syöpymisestä on se, että kun herra Håkan oli tullut vuonna 1626 Laihialle, hänen perässään tuli vuonna 1634 Uumajan Tegbystä hänen lankonsa eli vaimonsa veli Östen Eerikinpoika, jonka vaimo oli nimeltään Karin Håkanintytär. Kun Östenin vaimo oli Håkanintytär ja Östenin lankosuhde herra Håkaniin selvityksiin pujahtaneen patronyymivirheen takia epäselvä, jostain oli levinnyt arvelu, että hänkin olisi ollut Galle ja herra Håkanin tytär. Arvaus oli tolkuton jo, ennen kuin selvisi se, että näin saadaan Östenin sisko Östenin anopiksi. Kuitenkin edelleen enimmäkseen Galle -nimi kopioidaan Karinille Sursill -esityksissä, vaikka sitä yleisesti aiheellisesti kovasti epäiltiin ja Aarre Alapoti on osoittanut sen virheelliseksi 36 vuotta sitten asiakirjadokumenteilla artikkelissaan "Sursill-suku Laihialla" (Genos 45(1974), s. 52-59 ).

Itse asiassa Vaasan raastuvassa ja kämnerissä on koko joukko juttuja (varsinkin mf ES1464:ssa), joista käy ilmi Östen Eerikinpojan vaimon Karinin sisaruksia, hänen veljensä Johan ja Olof Håkaninpojat, ja siskonsa Margeta Håkanintytär, jotka olivat saapuneet sinne kotiseudultaan Västerbottenista, jonne Margeta karkotettiin takaisin liikaväestöön kuuluvana. He näyttävät tulleen Sursill -sukuisten lankojensa ja kälyjensä vanavedessä. Esimerkiksi Margetakin oli piikana Östenin vävyn Jaakko Martinpoika Skiöringin liikkeessä. Johan Håkaninpoika oli lasimestari kuten Östenin poika Eerik, ehkä enonsa kisälli.


Mutta jotta päästäisiin Galle -ongelman ytimeen, lainaan Armas Luukon luonnehdintaa herra Håkanista teoksesta "Laihian historia 1" (s. 231):


"Sen sijaan Laihian kirkkoherrksi 1626 nimitetty Hakon Niilonpoika Galle (Haquinus Nicolai) oli ruotsinruotsalaista syntyperää, joskin jo hänen isänsä oli toiminut Pohjanmaalla Kokkolan kirkkoherrana. Hakon Gallenkin puoliso oli Sursilleja, Uumajan Tegbyn kyläläisen Eerik Östeninpojan tytär Margareta Eerikintytär Sursill. Hän lienee siis ollut aikaisemmin mainitun Laihian nimismiehen ja majatalonpitäjän Östen Eerikinpojan sisar".


Luukon toteamus lienee enimmäkseen todenperäinen, mutta sangen epäiltävää siinä on paitsi lisänimen Galle lanseeraminen myös väite, että herra Håkan olisi Kokkolan kirkkoherran poika.

Kokkolan tunnetut kirkkoherrat yhtä lukuunottamatta ilmenevät SSS:n Hiskin seurakuntatiedoista, alkua on tässä:


Kirkkoherrat:

Nicolaus Galle
Karl (1554)
Erich (1563-64)
Håkan Laurentii (1566-68)
Olaus Nicolai (1569-80)
Carolus Erici Sursill (1582-n.1620)
Jaakko Matthiæ Skepperus e Gammall (1622-37)
Eerik Nicolai Galle (1637-54)
Eerik Matthiæ Falander (1655-72)
...........

Huomiota kiinnittää, että siinä on mainittu Nicolaus Galle ilman vuotta. Voudintililuetteloista selviää, että Nicolausin jälkeen tulevaa herra Karlia on kirkkoherrana edeltänyt 1540 -luvulla herra Martti! (V 1543, ES817:4531:33) Lisäksi tulee esiin olletikin yli sata vuotta myöhemmin Ericus Nicolai, jolle on annettu myös lisänimi Galle. Tämä jälkimmäinen yli sata vuotta edellisen jälkeen ilmaantunut "Galle" on hyvin lähellä Laihialle tulleen Haquinus Nicolain ikäluokkaa.

Herra Martin puuttuminen ja herra Nicolausin esiintyminen "Gallena" panee miettimään, että mistä lähteestä tieto on peräisin? - Ettei vain jostain Sursill -konseptista? - Vai onko jokin vanha lähde, jossa nimi ohimennen mainitaan, kun mitään vuosilukuakaan ei ole ollut tiedossa, vaan usko, että on ollut joskus ennen herra Karlia. Lisäksi kiinnittää huomiota se, että myös Pedersöreen on laitettu kirkkoherraksi Nicolaus ilman vuosilukua. Tämä Nicolaus lienee Westzynthiusten kantavanhus.

Tarkkaa Haquinus Nicolain ikää ei voida sanoa, mutta hänen lankonsa Östen Eerikinpoika on Haquinus Nicolain itsensä tarkastamien ja signeeraamien ruodutusluetteloitten mukaan syntynyt noin vuonna 1598 (RL 1640 ikä 42 v, WA773). Östenin sisko Margeta lienee ollut hieman veljeänsä vanhempi, mutta herra Håkan tuskin oli vaimoansa vanhempi, vaan lähellä samaa ikäluokkaa. Siten arvioin Håkanin olleen lähellä 30 vuoden ikää, kun hänet nimitettiin Laihian kirkkoherraksi, ja oli lähellä 60 vuoden ikää kuollessaan.


Mistä herra Håkan tuli Laihialle, ei ole minulle tarkemmin selvinnyt. Suurin osa Ruotsin paimenmuistoista on digitoitu ja vapaasti selattavissa internetin kautta, mutta toistaiseksi en ole onnistunut niistä löytämään ketään sopivaa Haquinus Nicolaita, mutta oletettavaa on, ettei herra Håkania nimitetty suoraan koulun penkiltä Laihian kirkkoherraksi, vaan hän olisi hoitanut jotain virkaa ennen sitä, rykmentinsaarnaajan tai kappalaisen virkaa, jonka tiedon pitäisi kulkeutua paimenmuistoon (herdaminne).

Mitä sitten tulee herra Håkonin esiintymisiin tuomiokirjoissa ja veroasiakirjoissa (voudintilit, läänintilit, ruodutusluettelot), ne ovat lukuisat. Kirkkoherran viran 30 vuoden aikana herra Håkan esiintyi lähes joka käräjillä ja joillakin niistä hänellä oli useita kanteita. Hänen jokaiselta virkavuodeltaan on joitakin hänen signeeraamiaan asiakirjoja, jo ensimmäiseltä vuodelta 1626 on useampia (kaksi ohessa) ja vielä hänen kuolinvuodeltaankin 1657 ohessa löytyy. Yhdessäkään hän ei käytä mitään lisänimeä, vaan lähes aina muotoa: "Haquinus Nicolai Past: Laihialensis".






Myöskään herra Håkanin pojan ja seuraajan Johanin allekirjoituksissa eikä missään hänen tyttärensä nimen kirjauksissa esiinnyt mitään lisänimeä.

Pojalla Johanilla on allekirjoituksissa: "Johannes Haquini P: Laihialensis".



Yliopistoon kirjautumisessa on Johanille kylläkin tulkittu lisänimeksi "Laihelius". Jos esipovissa olisi Gallea, niin mitähän vikaa Johan siinä olisi nähnyt, kun toisaalta ne, joilla se nimi on ollut faktillisessa käytössä, näyttävät kantaneen sitä ylpeinä.

Myöskään "Galleksi" mainittu Kokkolan kirkkoherra ei käyttänyt signeerauksessaan mitään lisänimeä, vaan signeerasi:

"Ericus Nicolai G Carlebyensis"



Koska olen kerännyt vasta vain muutamia kymmeniä asiakirjaesiintymiä Ericus Nicolaista, en vielä rohkene esittää varmaa mielipidettä hänen lisänimestään, vaan jatkan vielä sen etsintää.

Sen sijaan se, että hän esiintyy sadoissa asiakirjoissa, muttei vahingossakaan yhdessäkään niistä millään lisänimellä, viittaa siihen, ettei Laihian kirkkoherra Haquinus Nicolai ollut lisänimeltään Galle, eikä ole lainkaan näyttöä siitä, että hän olisi ollut Kokkolan kirkkoherran poika. Hänen alkuperänsä vaikuttaa olevan täysin avoin.

Vähintäänkin tapaus Galle "on avattava uudestaan".

Pyydän kaikkia Sursill -esitysten laatijoita ottamaan vakavaan harkintaansa tässä esittämäni seikat ja tarkistamaan, mistä lähteestä he ovat saaneet Galle -nimiset esityksiinsä, ja päättämään lähteittensä perusteella tarkoin tapaus kerrallaan, milloin siihen on aihetta.

Turussa, Matti Lund