Seuran verkkopalvelut

Suomen Sukututkimusseura tarjoaa erilaisia verkkopalveluita, joita sukututkijat voivat hyödyntää ja käyttää apuvälineenä tehdessään omaa sukututkimustaan. Palveluista tunnetuimpia ovat HisKi ja SukuHaku. Kevätkauden 2023 aikana julkistettiin kolme uutta palvelua: Henkikirjahaku, Tietoja Suomen seurakunnista -tietokanta ja SukuTopoteekki.

 
HisKi

HisKi-tietokanta on yksi Seuran verkkopalveluista ja monelle sukututkijalle korvaamaton apuväline seurakuntien historiakirjojen eli kastettujen, vihittyjen ja haudattujen luetteloiden tutkimiseen. Tietokannan vaiheet alkavat 1990-luvulta ja alkuaan siihen tallennettiin tietoja Seuran 1920–1940-luvuila teettämistä seurakuntien historiakirjojen käsin kirjoitetuista kopioista eli niin kutsutuista mustista kirjoista. HisKi on apuväline tutkimukseen, eikä sen käyttö korvaa alkuperäisten historiakirjojen käyttöä sukututkimuksessa.

Käyttäjän tulee pitää mielessä, että HisKi ei ole täydellinen. Aikanaan tallennusprojektin ensimmäisessä vaiheessa tallennus pyrittiin ulottamaan koko maan osalta vuoteen 1850. Myöhemmin tietokantaa on täydennetty ja osasta seurakuntia tietoja on tallennettu jo 1900-luvun alkupuolelle saakka. Kaikilla on mahdollisuus osallistua vapaaehtoisena HisKin täydentämiseen, eikä tallentajaksi ryhtyminen vaadi kuin motivaatiota ja taitoa lukea alkuperäisiä kirkonkirjoja. Tallennus tapahtuu omatoimisesti ohjeiden ja periaatteiden mukaan omalla tallennusalustalla.

SukuHaku

SukuHaku on Seuran jäsenpalvelu, joka avattiin Seuran 100-vuotispäivänä vuonna 2017. Palvelu toimii porttina suomalaisen sukututkimuksen aineistoihin ja se sisältää muun muassa digitoitua kirjallisuutta, kuten sukukirjoja, sekä hakemistoja erilaisiin arkistoaineistoihin ja julkaisuihin. Tähän mennessä palveluun on tallennettu lähes 4,5 miljoonaa riviä hakemistoja ja digitoitu lähes 270 000 sivua kirjoja. Uutta aineistoa lisätään palveluun jatkuvasti sen mukaan kuin materiaalia saadaan digitoiduksi ja hakemistoja laadituiksi.

SukuHaun etusivun hakulomake eli Normaali haku on tarkoitettu ensisijaisesti henkilöiden hakemiseen erilaisista hakemistoista. Palveluun tallennettuja aineistoja ja esimerkiksi digitoituja kirjoja pääsee selaamaan klikkaamalla hakulomakkeen yläpuolelta Näytä kaikki aineistot. Digitoidut kirjat on tekstitunnistettu ja niiden sisältöön pääset tekemään hakuja kohdasta Vapaatekstihaku. Tarkemmat hakuohjeet SukuHaun käyttöön löydät palvelun etusivulta kohdasta Hakuohjeet.

Hautakivitietokanta

Seuran hautakivitietokantaan on tallennettu yli 400 000 hautamuistomerkin tiedot haettavaan muotoon. Yhteensä SukuHaussa käytettävissä olevassa tietokannassa on haettavissa noin 800 000 hautatietoa. Suurin osa tallennetuista muistomerkeistä on Suomesta, mutta joukossa on myös tietoja Yhdysvaltoihin, Kanadaan ja Ruotsiin haudatuista. Hautakivitietokantaa voi tehdä hakuja käyttäen suku- ja etunimeä tai toista näistä. Hakuehdot kirjataan SukuHaun etusivulla avautuvaan hakulomakkeeseen, minkä jälkeen lomakkeen oikealla puolella olevasta alasvetovalikosta haku rajataan kohdistuvaksi hautakivitietokantaan.

Hautakivitietokannan täydentäminen perustuu vapaaehtoiseen hautamuistomerkkien kuvaamiseen. Uusien hautausmaiden kuvaamista suositellaan toteutettavan hautausmaittain, mutta myös yksittäisiä kuvia voidaan lisätä tietokantaa esimerkiksi silloin, kun ne täydentävät sitä. Tarkemmat ohjeet hautakivitietokannan täydentämisestä, hautakivien kuvaamisesta ja indeksoinnista sekä luettelo hautausmaiden tallennustilanteesta löytyy Seuran kotisivuilta.

Henkikirjahaku

Henkikirjahaku on Seuran uusi maaliskuussa julkistettu verkkopalvelu, jossa voi tehdä hakuja indeksoitujen henkikirjojen sisältöihin esimerkiksi henkilöiden ja paikkojen nimillä. Palvelulla pyritään edistämään ja helpottamaan henkikirjojen käyttöä sukututkimuksessa, ja palvelun sisältämiä tietoja voidaan käyttää korvaavana lähteenä tuhoutuneille kirkonkirjoille. Sukututkimuksen lisäksi Henkikirjahaun aineistoja voidaan hyödyntää myös akateemisessa historiantutkimuksessa.

Henkikirjahaussa on tällä hetkellä haettavana yhteensä noin 37 000 tietuetta 13 eri paikkakunnalta, jotka on lueteltu alla. Palvelun täydentäminen perustuu vapaaehtoiseen henkikirjojen indeksointiin, johon kaikki voivat lähteä mukaan. Ensimmäisessä vaiheessa Seura etsii vapaaehtoisia indeksoimaan Haapaveden, Lumijoen, Savitaipaleen ja Viipurin kaupungin henkikirjoja vuosilta 1880–1920 sekä kaikkien Suomen paikkakuntien vuoden 1915 henkikirjoja. Seura järjestää säännöllisesti infotilaisuuksia henkikirjojen indeksoinnista uusille vapaaehtoisille, joista tiedotetaan Seuran kotisivuilla ja viestinnässä.

Tietoja Suomen seurakunnista

Tietoja Suomen seurakunnista on Seuran ylläpitämä tietokanta, joka sisältää tietoja Suomen luterilaisten ja ortodoksisten seurakuntien historiasta, papistosta ja arkistoista. Näiden lisäksi tietokannassa on mukana Suomen rajaseurakuntia Pohjois-Ruotsista ja Pohjois-Norjasta sekä Inkerin luterilaiset seurakunnat. Uusi tietokanta julkistettiin huhtikuussa ja se korvaa HisKi-tietokannan yhteydessä olevan vanhan tietokannan vuoden 2023 aikana. Tietokannassa voidaan tehdä hakuja esimerkiksi seurakuntien ja paikkakuntien nimillä, mutta haut onnistuvat myös kylien ja pappien nimillä.

Tietokanta on täydennysvaiheessa ja uusia tietoja jatkuvasti. Täydentäminen Seuran kotisivuilta löytyvässä luettelossa esitetyssä järjestyksessä. Tietokannan täydennys valmistunee vuoden 2023 loppuun mennessä, minkä jälkeen tietokannassa on haettavana kaikkiaan noin 600 seurakunnan tiedot. Täydennyksen etenemistä voi seurata esimerkiksi tietokannan etusivulla olevan selausnäkymän ilmoittaman seurakuntien lukumäärän perusteella.

SukuTopoteekki

SukuTopoteekki on Seuran uusin verkkopalvelu, joka julkistettiin toukokuussa. SukuTopoteekki on verkkoarkisto, johon tallennetaan suku- ja henkilöhistoriallisia valokuvia. Palvelu keskittyy säilyttämään ja esittämään ennen vuotta 1950 otettuja yksityisiä valokuvia. Kuvien luovuttajina voivat olla esimerkiksi yksityishenkilöt ja yhteisöt, kuten sukututkijat ja sukuseurat, ja kuvien luovuttajat päättävät lisenssistä, jolla ne asetetaan yleisön saataville. Lisätietoa SukuTopoteekin täydentämisestä ja omien kuvien luovuttamisesta palveluun löytyy Seuran kotisivuilta.

Pilottiaineistona SukuTopoteekissa on julkaistu Seuran hallussa olevan ja aiemmin 2000-luvun alussa Seuran kotisivuilla esillä olleen Picture Gallery – Life and Times of Finnish Emigrants -kokoelman suomalaissiirtolaisiin liittyvät noin 1 500 kuvaa. Aineistossa on kuvia mukana Amerikasta Australiaan, osa tunnistettuja ja osa tunnistamattomia. Tunnistettuihin tai tuntemattomiin kuviin voi lähettää lisätietoja vastaamalla palvelussa kysymykseen ”Tunnistatko kuvan henkilöt tai onko sinulla lisätietoja kuvaan?” ja lähettämällä tiedot kysymyksen yhteydessä olevalla lomakkeella.

Mikko Kuitula

Kirjoitus on julkaistu Jäsenviesti Jalmarin numerossä 6/2023. Kaikki Jalmarit voit lukea SukuHaun kautta.

Kerjäläispojan kevät vuoden 1697 Turussa

Pettuleipä. Lusto - Suomen Metsämuseo.

Me kaikki tiedämme raskaan nälkäkevään 1697 ajaneen ihmisiä epätoivoisiin tekoihin selviytyäkseen hengissä. Maaseudun kihlakunnanoikeuksissa keväinen ravinnon loppuminen näkyy ruokatavaroiden ja elävän karjan varkauksina. Turussa suuri osa kaupunkilaisista oli varautunut hyvin katoon ruokavarastoilla, jotka olivat riittäviä ja monipuolisia. Huonompiosaiset kaupunkilaiset syyllistyivät varkauksiin, jotka kohdistuivat näihin varastoihin. Turun oikeuspöytäkirjat kertovat karua kieltään kerjäläislapsista, joilla ei ollut elantoa tuona kurjana aikana. 

Kaupunkilaisten suhtautuminen kerjääviin lapsiin vaihteli säälistä suoranaiseen vihaan. Kerjäläispoika Matts Johansson koki heistä kurjimman kohtalon, jollei kuolemaa lasketa sellaiseksi. Hovioikeuden asessori Johan Gabrielsson (Rauthelius) antoi haastaa Mattsin oikeuteen maaliskuussa, sillä hän oli kuullut pojan levittäneen kaupungilla huhua, että asessorin väki oli pieksänyt hänet niin, että hän oli vammautunut pysyvästi. Asessori halusi asian tutkittavan kunniansa säilyttämiseksi. 

Matts tuli oikeuden istuntosaliin raahautumalla polviensa varassa ja käyttäen käsiään apuna, sillä hän ei voinut kävellä. Hän kertoi isänsä olleen laivamiehen ja asuneen Turussa. Mattsin äiti kuoli hänen ollessaan 1½-vuotias ja isä hänen ollessaan 3-vuotias. Sen jälkeen hän oleskeli yhdeksän vuoden ajan isänsä veljen Jöran Mårtensson Antikkalan tilalla Uudenkirkon (Kalanti) Maurumaan kylässä. Matts kertoi tulleensa sieltä kaupunkiin syksyllä 1696 kerjäämään elantonsa. 

Ensin häntä lyötiin vähän ennen joulua erään saksalaisen kauppiaan luona niin, että hänen selkäänsä tuli vikaa, ja hän joutui kävelemään kepin varassa. Nyt viikkoa aiemmin perjantaina puolen päivän aikaan hän meni asessori Johan Gabrielssonin taloon, josta isäntä oli hovioikeudessa. Matts istui pari tuntia eteisessä kerjäämässä, mutta ei saanut mitään. Kun hän alkoi huutaa kovaan ääneen herättääkseen huomiota, tuli asessorin koulua käynyt sukulainen Gabriel paikalle. Gabriel potki Mattsia ensin, ja otti sitten hänen keppinsä ja hakkasi hänet sillä. Lopulta Gabriel tarttui hänen hiuksiinsa ja raahasi hänet portille, jossa hän tönäisi Mattsin katuun. Tästä käsittelystä Matts tuli aivan mustelmille, eikä hän voinut kävellä enää sen jälkeen. 

Kun Matts jätettiin makaamaan kadulle, nouti eräs vaimo hänet sieltä takaisin asessorin taloon, ja antoi hänelle lämmitettyä olutta ja leipää. Kun asessori tuli paikalle, käski hän heittää vettä Mattsin niskaan. Poika raahattiin tämän jälkeen takaisin kadulle kauppias Simon Jobbin katupuodin luo, jossa hän makasi iltaan saakka. Tuolloin Gabriel palasi hänen luokseen ja käski parin miehen viedä hänet kauppias Nils Kockin lesken Brita Mattsdotterin luo. Kantajille Gabriel lupasi palkaksi leivän. Kockin leski ei kuitenkaan ottanut Mattsia vastaan, ja myöhemmin illalla eräs vanha ajuri, jonka nimeä Matts ei tiennyt, vei hänet maalari Johan Saltbergin luo, jossa ajuri asusteli. Lauantain aamuna ajuri vei hänet torille, jossa hän makasi koko päivän tukkipinon päällä. Illalla ajuri haki hänet jälleen asuntoonsa. 

Kun ajuri vei hänet jälleen torille sunnuntaina, vietiin Matts asessori Erik Tigerstedtin taloon, jossa hän sai olla kolme viikkoa. Sen jälkeen hänet vietiin kauppias Karl Schefferin taloon kolmeksi yöksi. Kun hänet ajettiin sieltä ulos, vietiin hänet raastupaan ja sieltä jälleen asessori Tigerstedtin taloon neljäksi yöksi. Lopulta jalosyntyinen paroni ja maaherra Lorentz Creutz noukki hänet kadulta hovioikeuden presidentin talon portilta ja vei taloonsa, jossa hän oli siitä lähtien kolmen viikon ajan ennen oikeudenkäyntiä. 

Veli Pekka Toropainen

Kirjoitus on julkaistu aiemmin Jäsenviesti Jalmarin numerossä 1/2021. Kaikki Jalmarit voit lukea SukuHaun kautta.