Vastaus kysymykseen 9:
Kirkkonummen Vitträskin kalliomaalaukset löysi ja ilmoitti Jean Sibelius tammikuussa 1911. Kuuden vuoden päästä arkeologian professori Aarne Europaeus kirjasi löydön. Gustaf Hallström tutki maalausta vuonna 1939 ja hän julkaisi tutkimustuloksensa vuonna 1952.
Sukuvaakunoiden äärellä
Sukututkijan, kuten Arkistopeikko Lussin, on syytä vierailla Siuntion keskiaikaisessa kivikirkossa, jossa aikoinaan oli runsaasti aatelisvaakunakilpiä eli hautavaakunoita. Kerrotaan siellä olleen peräti 15 erilaista kilpeä, mutta Reinhold Hausenin vieraillessa paikassa 1800-luvun loppupuoliskolla, löytyi kirkon ullakolta enää 12 vaakunakilpeä. Kaikki muut olivat samaa kokoa, mutta Creutz -suvun kilpi oli hieman muita suurempi eli sen täytyi olla päävaakuna.
Naisia matkalla Siuntion kirkko
Hausenin mukaan esipolvivaakunat liittyivät sukuihin Fleming, Horn, Bölljä, Silfversparre, Hand, Wildeman, Baner, Anep, Hessa, Wichdorff, Oberlac v. Lanemetz, Eckeln genannt Hulsen ja em. Creutz. (Voit itse tukia niitä täältä).
Kilvet ovat siis muodostaneet yhtenäisen kokonaisuuden, sukutaulun, kertoen jonkun aatelisen esipolvista. Reinhold Hausenin ei heti keksinyt yhteyttä, mutta Harry Donner huomasi vaakunoiden viittaavan Ernst Johan Creutzin ja Anna Silfversparren lapseen. Näitä lapsia oli kuitenkin 10 kappaletta. Sen sijaan Sarvilahden kartanosta kirjoittanut V. M. von Born arveli, kokonaisuuden kunnioittaneen vuonna 1676 kuolleen henkikaartin vänrikin muistoa.
Niinpä Lussi ei pääse kirkosta ulos ennen kuin vastaa kysymykseen:
Mutta kuka tämä vänrikki oli? Sepä onkin mielenkiintoinen arvoitus ja Lussi odottaa vastaustasi huomiseen klo 12.00 mennessä päästäkseen jatkamaan matkaansa!
Kuvat:
Naisia matkalla Siuntion kirkkoon. Historian kuvakokoelma. Museovirasto.
Vitträsk, Kirkkonummi. Helena Ranta. Museovirasto.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti