Esittelemme pastellisävyissä ylvään ja jalosukuisen vapaaherran Johan Wilhelmin, joka oli perheensä vanhin poika. Perhettä kai ainakin osin voisi nimittää suomalaiseksi. Isä kuoli vuonna 1732 ostamassaan Porvoon Gammelbackan kartanossa. Suku oli tullut pari polvea aiemmin Saksasta.
Poikia oli kaikkiaan neljä. Kuvamme herran 20 vuotta nuorempi
velipuoli teki suvun nimen erittäin tunnetuksi Suomessa. Aika ajoin herää
kysymys, oliko tämä perheen nuorimmainen maanpetturi vai kansallissankari. Tämän maalauksen vapaaherran oli kuitenkin kestettävä se, että velipoika otti ja loikkasi Venäjän
keisarinnan puolelle. Perhe on pahin…
Tämä kuvamme herra toimi diplomaattina Tanskassa, jossa
myös kuoli vuonna 1795. Hänet ja toiseksi vanhin veli korotettiin Ruotsissa
1770-luvulla vapaaherroiksi. Kolmas veli seikkaili Ranskassa. Pahnanpohjimmainen eli Suomessa tunnettu neljäs veli sai Venäjän keisarinnalta kreivin
arvon ja olipa Suomen kenraalikuvernöörinäkin. Kuulemma oli myös kirjeen vaihdossa Casanovan
kanssa.
Kuva: Kansallisgalleria / Ateneum/Aaltonen, Hannu
Eilen vuorossa oli tietenkin "Mansikkatyttö" Ulrika Charlotta Armfelt (1771-1835), jonka serkku oli Gustav Mauritz Armfelt (1757-1818). Ulrika-neiti toimi Nils Schilmarkin mallina.
Eilen vuorossa oli tietenkin "Mansikkatyttö" Ulrika Charlotta Armfelt (1771-1835), jonka serkku oli Gustav Mauritz Armfelt (1757-1818). Ulrika-neiti toimi Nils Schilmarkin mallina.
Sprengtporten
VastaaPoista