Kylläpä nämä rokokoo-muotokuvat aina jaksavat
sykähdyttää! Ratsastusasussa siinä ollaan. Kaunottaren suku sai alkunsa Västmanlandin
maaherrasta Jonas Folkern Folkärnasta, joka aateloitiin vuonna 1711. Sukua
asettui Suomeen ja Köyliöön. Tarujen mukaan suvun jäsen sai kartanon, joka oli piispan
surmaaja Lallin perustama, ja jonka kellari oli Lallin ajalta. Kellari ei kuitenkaan ole 1100-luvulta, vaan 1500-luvulta... Tämä maalauksemme neito ei kuitenkaan Köyliössä asustellut,
vaan pysyi Ruotsissa avioituen kreivilliseen von Hermansson sukuun. Hän oli
Köyliön kartanon vuonna 1754 haltuunsa saaneen Johan Axelin serkku. Suomeen pysyvästi asettuneen
sukuhaaran kuuluisin jälkeläinen oli taiteilija ja kuvanveistäjä, jonka nimeä kantaa edelleen
museo Harjavallassa. Joten mikähän sukunimi oli myös tällä aatelisneitosella?
Kuva: Kansallisgalleria / Halkola, Kirsi
Eilinen pikkupoika oli Carl Gustaf Wrangellin poika Augustus Gideon Wrangell af Salmis. Sukuhaara sammui mieslinjassa jo tähän pieneen poikaan vuoden 1649 tienoilla. Hänet ikuisti Jacob Heinrich Elbfas
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti