Sukututkijan Joulukalenteri 24.12.2015

Kuka on Emerentia?

Jouluaaton kunniaksi esittelemme veistoksen, jossa on Pyhä Anna kolmantena. Mutta.. hei, hetkinen? Henkilöitähän on neljä!? Kuka on tuo ylimpänä seisovat nainen, jolla on kirja ja sauva? No, kukapas muu kuin… Emerentia.

Harva lienee kuullut Jeesuksen isomummusta nimeltä Emerentia. Hän oli Pyhän Annan äiti. Raamattu tosin ei tunne Emerentiaa. Varhaisin maininta Emerentiasta löytyykin vasta Josse Baden (1462–1535) vuodelta 1502 olevasta Petrus Dorlanduksen (1454–1507) teoksen Vita gloriosissime matris Anne käännöksestä. Siinä oleva legenda kertoo näin:

”Seitsemänkymmentä vuotta ennen Kristuksen syntymää, eräs hurskas ja kauneudestaan kuulu neito vieraili vanhempiensa luvalla profeetan poikien luona Karmel-vuorella. Hän oli haluton solmimaan avioliittoa kunnes eräs karmeliitoista sai profeetallisen näyn, jossa maassa olevasta juuresta alkoi kasvaa kaksi puuta. Toisesta haarautui kolme oksaa, jotka kaikki puhkesivat kukkaan. Kukista yksi oli puhtaampi ja tuoksuvampi kuin muut… Sitten ääni sanoi: Tämä juuri on meidän Emerentiamme, määrätty saamaan suurenmoisia jälkeläisiä.”

Voiko olla hienompaa genealogista profetiaa?! Toinen lähde mystisestä Emerentiasta on Johan Eck (1486-1543), jonka mukaan Pyhän Annan vanhemmat olivat Stollanus ja Emerentia. Myös kahdessa William Shakespearen näytelmässä (Talvinen tarina ja Henrik VIII) viitataan Emerentian olemassaoloon. Emerentian uskottavuutta heikentää se, ettei Palestiinan Karmel vuorella asunut erakkoyhteisöä ennen kuin vasta 1190-luvulla.

Mystiselle Emerentialle oli siis genealoginen tarve. Annan lisäksi hänelle ja Stollanukselle kehiteltiin toinenkin tytär nimeltä Hysmeria tai Esmeria, jonka jälkeläiseksi on nimetty 300-luvulla elänyt piispa Pyhä Servatius, Maastrichtin suojeluspyhimys. Pyhälle Annallekin kehiteltiin lisää tyttäriä ja esimerkiksi evankelista Johannesta pidettiin Jeesuksen pikkuserkkuna. Vaikuttaa siltä, että myöhäiskeskiajan oppineille tuntui olevan välttämätöntä luoda Pyhän perheen ympärille laaja suku. Ydinperhe oli ajalle perin vieras käsite: Jeesuslapsi tarvitsi setiä, tätejä, serkkuja ja pikkuserkkuja aivan kuten muutkin kunnon ihmiset.

Emerentiaa on kuvattu keskieurooppalaisessa kirkkotaiteessa (Emerentia Selbviert). Oheinen alasaksalainen veistos on vuosilta 1515-1530. Herttaisessa veistoksessa hahmot ovat kuin mistä tahansa perhekuvasta. Onnellinen äiti pitää sylissä lasta, isoäiti on tarttunut vauvan kätösiin, isoäidinäiti katselee hellästi jälkikasvuaan. Näinhän sen kuuluu aina ollakin: Matrilineaarinen sukuketju lapsen - ja tulevan sukupolven - turvana.

Pyhän Emerentian ja leppoisan perhe- ja sukuidyllin myötä voimmekin siirtyä rauhaisaan Joulun viettoon. Me vuorenpeikot kokoonnumme nyt Korvatunturille pitämään Vuorenpeikkojen Pohjoismaisen Sukututkimusseuran vuosittaista kokousta sillä välin kun Joulupukki on kierroksellaan...

Arkistovuorenpeikko Lussi 

Toivottaa Kaikille Oikein Mukavaa Joulua ja Löytörikasta Uutta Sukututkimusvuotta 2016!

Lähde: The Virgin and Child, Saint Anne, and Saint Emerentia. The Urban Master of Hildesheim 1515-1530. The Metropolitan Museum of Art. John Bauer, I julnatten, 1913. Wikimedia Commons.