lauantai 12. joulukuuta 2015

Sukututkijan Joulukalenteri 12.12.2015





Odinista piispaan


Siirrytäänpä 1100-luvulle, aikaan ennen kuin sukukaavioita piirreltiin viiva ja ympyrä systeemillä. Itä-Anglian ikivanha kuningaskronikka kertoo suorasanaisesti sukulinjan viikinkien Odin jumalasta Alfwoldiin (Ælfwold II). Tämä oli Dorsetissa elänyt Sherbornen piispa, joka kuoli 1058. Myöhemmin hänet julistettiin pyhimykseksi. Paljon ei piispasta ja hänen vaiheistaan tiedetä, mutta sukujuuret sentään kirjattiin muistiin.
Varhaisella keskiajalla oli ltapana johtaa kantaisä johonkin vanhaan jumalaan. 


Brittein saarilla jokainen vanha aatelissuku halusi myöhemminkin johtaa sukunsa johonkin saaren lukuisista pikku kuninkaista, jotka taas olivat katsoneet polveutuvansa skandinaavien tai germaanien jumalista. Kuninkaallinen alkuperä oli jopa aateloinnin ehto Skotlannissa. Lukuisa joukko skotlantilaisia klaanisukuja "johtaa" sukunsa Odiniin. Kelttiperäisten klaanien sukulinjat johtivat puolestaan Irlannin muinaiseen kuninkaaseen nimeltä Niall Noígíallach (Niall of the Nine Hostage) ja hänen kauttaan kelttijumaliin asti.

Tässä on syytä muistaa, että myös islantilaisten saagat ovat sukututkimusta. Saagojen avulla parhaimmillaan päästään sukututkimuksessa hyvin kauas, mutta historiallisen ajan lähdeaukot usein katkaisevat tutkimuksen. Tärkein genealoginen lähde on 1000-luvulta periytyvä Landnámabók, jossa kerrotaan Islannin varhaisista asuttajista ja heidän perheistään. Kuvassa Flateyjarbók, joka sisältää sekin runsaasti genealogisia selvityksiä.


Kahdennentoista Päivän Terveisin
Arkistovuorenpeikko Lussi

Lähteet: Flateyjarbók: Death of King Olaf II in battle of Stiklestad, miniatures of Olaf Tryggvason XIII-XIV Centuries. Institut Árni Magnússon. Wikimedia Commons.

Part of a 12th century manuscript, the 'Textus Roffensis', now kept in Strood at Medway Archives, showing the East Anglian genealogical tally (from Woden to 'Alfwold'). Wikimedia Commons.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti