Riikinkukosta käkikelloon
Augsburgilaisen Philipp Hainhoferin sukutaulussa vuodelta
1629 seisoo ylväs vaakunakoristeinen riikinkukko, jonka komea pyrstö muodostaa pohjan
aatelisen suvun sukutaululle. Schwartzwaldin alueella vaikuttaneen aatelissuvun
edustaja on jäänyt historiaan varsin erikoisesta syystä. Hänen nimittäin
sanotaan keksineen käkikellon.
Pankkiiri, diplomaatti ja kauppias Philipp Hainhofer
(1578-1647) kehitti ensimmäisen mekaanisen käkikellon vuonna 1629. Kellon
omisti Saksin herttua August. Varsinainen käkikello tosin muotoutui vasta
1700-luvun kuluessa mutta silti samalla Saksan Schwarzwaldin alueella, missä Hainhofer-sukukin
vaikutti. Philipp Hainhofer keräili ajan tavan mukaan kuriositeetteja, joka oli
aikakaudella aatelismiesten harrastus. Kuriositeetit olivat
erilaisia kummallisia, harvinaisia tai erikoisia esineitä. Hainhoferin valmistama käkikellokin oli siis yksi
kuriositeetti.
Hainhofer tapasi Ruotsin kuninkaan Kustaa II Aadolfin vuonna
1632 ja lahjoitti tälle koristeellisen kaapin täynnä erilaisia kuriositeetteja. "Augsburgska konstskåpet" on nykyisin osa Uppsalan yliopiston taidekokoelmia
(Museum Gustavianum). Täytyy todeta, että herran sukutaulukin on kyllä melkoinen kuriositeetti eurooppalaisten sukutaulujen joukossa...
Puusepäntaitoiset voisivat nikkaroida sukuperintönä
kulkeville pikkuesineille ja valokuville oman koristeellisen kuriositeettikaapin useine
lokeroineen, hyllyineen ja erikokoisine vetolaatikkoineen 1600-luvun tyyliin!
Tästä ja myös tästä linkistä voi tutustua Philipp Hanhoferin
Ruotsille lahjoittamaan kurisositeettikaappiin ja sen sisältöön.
Kymmenennen Päivän Terveisin
Arkistovuorenpeikko Lussi
Lähde: Stammbeschreibung des Hainhofer Geschlechts, 1629,
Ahnentafel Philipp Hainhofers, Ratsherr zu Augsburg. Augsburg, Staats- und Stadtbibliothek. Blendiger,
Friedrich / Zorn, Wolfgang: Augsburg. Geschichte in Bilddokumenten, München,
1976, S. 237. Wikimedia Commons.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti