lauantai 12. heinäkuuta 2014

Skotlantilaisen Hamilton-suvun monet isälinjat


DNA-tutkimus voi parhaimmillaan tuoda arvokasta lisätietoa sukujen ja varsinkin sukunimien periytymisestä isälinjoilla. Hyvä esimerkki tästä on skotlantilainen suku Hamilton, joka on yksi kaikkein laajimmalle levinneistä aatelissuvuista Ruotsissa. Hamilton-nimeä kantavia henkilöitä elää sadoittain englantia puhuvissa maissa. Kaikki eivät ole sukua keskenään tai aatelisia, sillä sukunimeä on otettu käyttöön eri aikoina varsin runsaasti.

James Hamilton (s. n. 1516), Arranin 2. jaarli ja 3. lordi Hamilton oli Skotlannin kuninkaan Jaakko II:n tyttärenpoika. Hamiltonien suku vaikutti siis lähellä Skotlannin hovia. (Kuva: Wikimedia Commons).
Yhdysvaltojen Pennsylvaniassa vaikuttava kemian alan emeritusprofessori Gordon Hamilton on koonnut tähän mennessä 502:lta Hamilton-sukua olevalta henkilöltä Y-DNA-näytteet vertailevaan tutkimukseensa, jossa selvitetään suvun isälinjaista polveutumista. Tulokset jakaantuivat useisiin erilaisiin biologisiin isälinjoihin, mikä ei sinänsä ole hämmästyttävä tulos.

Käsitys skottiklaaneista yhdestä kantaisästä polveutuvina isälinjaisina sukuina on romutettu jo aiemmin. Klaanit saattoivat vaihdella sukunimeä aina tarpeen mukaan. Sukunimi voitiin omaksua myös naislinjasta. Kun päällikköperhe valitsi uuden sukunimen, alamaiset seurasivat perässä. Nimen saattoi ottaa käyttöön myös klaaniin liittynyt perhekunta, jolla ei ollut biologista yhteyttä muihin nimeä käyttäneisiin perheisiin.

Ensimmäinen tunnettu Hamilton-sukunimeä käyttänyt henkilö oli 1300-luvulla Skotlannin eteläisessä Lanarkshiressa asunut aatelismies Walter fitz Gilbert of Cadzow. Hän otti sukunimen isänsä asumakartanon ”Hameldonen” mukaan. Hamel on luontonimi, joka tarkoittaa lähinnä puutonta ja autiota. Loppuosa dun tarkoittaa kumpua. Linnanherran ottama sukunimi Hamilton levisi hänen jälkeläisilleen ja ajan myötä alueen muillekin asukkaille.

Ruotsin nykyisten Hamiltonien Y-DNA vahvistaa, että he ovat sekä Malcom Hamiltonin (1635–1699) että Hugo Hamiltonin (1655–1699) jälkeläisiä. Molemmat kuuluvat samaan biologiseen isälinjaan Y-DNA ja haploryhmään R1bla2 (R-M269). Heidän isänsä oli Pohjois-Irlannin Fermanaghista kotoisin ollut John Hamilton of Monea and Tullyreny (k. 1696). John Hamiltonin isä taas oli Cashelin arkkipiispa Malcom Hamilton (k. 1629), joka muutti Skotlannista Irlantiin.

John Hamilton itse ilmoitti olevansa sukuhaaraa, joka omisti Dalserfin Skotlannin Lanarkshiressa. Johnin kaksi veljeä introdusoitiin Ruotsin ritarihuoneeseen vuonna 1654 Deserfin (Dalserfin) vapaaherroina. Yksi todiste polveutumisesta oli Ulster King of Armsin vuonna 1755 julkaisema sukututkimus, jossa suku johdettiin James Hamiltoniin (k. 1479), ensimmäiseen lordi Hamiltoniin. Gustaf Elgenstierna piti tätä kytköstä epäilyttävänä 1920-luvulla ja päätyi toisenlaiseen ratkaisuun, joskin patrilineaarisena kantaisänä hänelläkin oli 1400-luvulla elänyt lordi James Hamilton.

Tutkimustulos on se, että Ruotsin David Hamiltonista polveutuvat Dalserf haaraa olevat Hamiltonit eivät kuulu Walter fitz Gilbertin patrilineaarisiin jälkeläisiin, joiden haploryhmä on  I1a2a1a1a (I-L338). James Hamiltonin jälkeläiset taas edustavat haploryhmää  I1a3a (I-L1237). Eri sukuhaarojen geenitestien perusteella paljastui, että John Hamilton of Cadzow polveutuu Walter fitz Gilbertistä (k.n.1346) ja samoin myös hänen poikansa Walter Hamilton of Raploch. Sen sijaan James Hamilton of Cadzow (k. n. 1441) ei yllättäen olekaan Johnin poika, vaikka näin on virallisesti oletettu. Ruotsiin tulleiden Hamilton veljesten kantaisää David Hamiltonia on pidetty mainittujen Walterin ja Johnin veljenä.
Ruotsin Hamiltoneja ei voi johtaa patrilineaarisesti 1300-luvun alussa eläneeseen Walter fitz Gilbertiineikä hänen suoraan jälkeläiseensä John Hamiltoniin, jolla dna-selvityksen mukaan oli siis vain yksi poika eikä kolmea. James ja David Hamiltonin polveutuminen jää siis auki. Mahdollisesti he polveutuvat tästä samasta sukulinjasta mutta naislinjaisesti.

Magnus Bäckmark 
Suomennos ja kuvatoimitus: Tiina Miettinen

Lisäys: Hamiltonit ja Suomi

Ruotsin aatelista Hamilton-sukua ei ole asettunut asumaan vakituisesti Suomeen. Hamiltonien nimi tosin on erityisen tuttu sotahistoriasta, sillä vuonna 1741 perustettiin Kuninkaan suomalainen kaartinrykmentti, joka lakkautettiin 1808. Rykmentin nimeksi vakiintui Hamiltonin rykmentti sen päällikön kreivi Gustaf David Hamiltonin (1699–1788) mukaan. Sitä kutsuttiin myös leskikuningattaren rykmentiksi. Kuuluisan Porin läänin jalkaväkirykmentin komentajana toimi vuosina 1780–1781 Hugo Vilhelm Hamilton. Myöhemmin Pietarsaaren tykistökoulun päällikkönä toimi Ludvig Knut Hamilton (1882–1919), joka otti osaa Suomen sisällissotaan vuonna 1918.   

Tiina Miettinen                                                                                                                                                          
Fil. kand. Magnus Bäckmarkin artikkeli ”Ny kunskap om Hamiltonska fädernelinjer” ilmestyi Genealogiska Föreningenin julkaiseman aikakauskirjan Släkt och Hävd numerossa 1/2014. Artikkeli on käännetty ja julkaistu tekijän luvalla. Kyseessä on yhteenveto professori Gordon Hamiltonin projektista, jossa geenitestien avulla selvitetään skotlantilaisen Hamilton-suvun polveutumista. Magnus Bäckmark on Släkt och Hävdin toimituskunnan jäsen ja on julkaissut DNA-sukututkimuksesta kirjan Genvägar (2. p. 2013).

Lisätietoja ja lähteitä:

Gordon Hamilton, Hamilton surname project:
Skotlantilaisesta Hamilton suvusta:
Hamilton af Deserf nro 50:
Hamilton af Hageby nro 99:

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti