 |
| Kuvat Kanadan Suomalaisten Kalenterista vuodelta 1963. |
Sointula
Matti Kurikan utopiayhteisö Brittiläisen Kolumbian Malcolm Islandilla oli lyhytaikainen, se toimi vain muutaman vuoden 1900-luvun ensimmäisellä kymmenellä, mutta Sointula on paikkakuntana edelleenkin kartalla. Vertailun vuoksi kaunis Brittiläisen Kolumbian kartta vuodelta 1896, josta Malcolm Island on helppo suurentaa ja paikantaa. Kun Sakari Pälsi vieraili "Malkosaarella" 1920-luvulla, Sointula oli suomalaisten kalastajien yhdyskunta, "kommunistipesä", joka Pälsin mielestä muistutti meikäläistä kirkonkylää - paitsi että siellä ei ollut kirkkoa eikä kapakkaa. Pälsi kuvaa matkakertomuksessaan Suuri, kaunis ja ruma maa (1927) tutustumistaan Matti Halmiseen, mieheen, joka kutsui Matti Kurikan utopiayhteisöä perustamaan. Pälsin ja Halmisen poliittiset väittelyt olivat kiivaita, mutta Pälsin vierailu Malkosaarella lyhyt. Halmisen kirja Sointulasta, joissa tarkastellaan suomalaisen työväestön muuttoliikettä Kanadaan laajemminkin, ilmestyi vuonna 1936. Halminen kuoli kaksi vuotta myöhemmin ja hänet on haudattu Sointulan hautausmaalle.
Genos-artikkelissa mainitaan, että Sointulasta on tehty useita dokumenttiohjelmia eri vuosikymmenillä.Ylen Elävässä arkistossa on kerätty Sointulaa käsitteleviä ohjelmia 1970-luvulta 2000-luvun alkuun otsikon Kalevan kansan luvattu saari alle. Ylen Areenassa on kuunneltavissa viime keväänä esitetty radio-ohjelmasarja Suomalaisten utopiayhteisöjen historiaa, jonka Sointula-jaksossa kuullaan varhaisempiakin sointulalaisten haastatteluja. Kesällä 2013 Masalan nuorisoteatteri esitti Sointula-näytelmää, joka vietiin alkusyksystä paikan päälle Kanadaan. Teatteriesitykseen liittyen Yle Areenan ohjelmassa käydään katsomassa Mitä Kanadan suomalaisutopiasta on jäljellä? Myös Masalan nuorisoteatterin sivuilla on kuvia ja tekstejä teatterilaisten matkasta ja matkakohteesta. Sointulaa käsitteleviä videoita on Youtubessa, mm. kierros Sointulan museossa, jota esittelee utopistisiirtolaisten jälkeläinen Sue Tanner Ness. Hän kertoo suomalaistaustastaan blogikirjoituksessa. Sointulan museolla on tietysti omat verkkosivut.
Kalastus, veneet, veneily ja matkailu ovat Sointulan nykypäivää. Netistä voi löytää vaikkapa Sointulan satamapäällikön henkilökuvan: myös Lorraine Williamsin isoisoisä kuului utopiayhteisön perustajiin. Vaikka suomalaisuutta arvostetaan nyky-Sointulassa, suomen kielen taitajia on enää vähän. Ron Erickson arvioi vuonna 2003 Ulkosuomalaisen tarinassa, että "Sointula on nykyään 800 asukkaan vauras kalastajakylä jonka asukkaista monilla on suomalaista sukujuurta, mutta vain 70 henkeä hallitsee edes välttävästi suomen kielen." Kielitaitoa ylläpidettiin pitkään mm. Sointulan kirjaston suomenkielisen kokoelman avulla, tässä Ann Curryn esitelmä kirjastosta ja sen aktiivisista toimijoista, kuten Katri Riksmanista, jonka kuva on yllä oikealla.
Genos-artikkelin lähteenä on käytetty Teuvo Peltoniemen suomalaisia utopiayhteisöjä käsittelevää kirjaa Kohti parempaa maailmaa (1985). Siihen liittyvä samanniminen multimedia-aineisto on mielenkiintoinen, mutta ei korvaa kirjaa. Peltoniemen kirjan henkilöhakemisto on kuitenkin netissä. Sointulassa tekijä haastatteli yhteisön perustajien jälkeläisiä Urho Tynjälää ja Hannes Mynttiä, ja kirjaan sisältyvien 1900-luvun alun ryhmäkuvien henkilöistä suurin osa on tunnistettu ja mukana hakemistossa. Mikko Saikun kiinnostava artikkeli Sointulasta elinkeinoelämän ja ympäristön näkökulmasta, Utopians and Utilitarians. Environment and Economy in the Finnish-Canadian Settlement of Sointula (2007) sisältää jonkin verran suomalaisasukkaiden nimiä, kuva-aineistoa ja kiinnostavia viitteitä. Kevin Wilson on puolestaan kirjoittanut saaren vahvasta osuustoimintaliikkeestä teoksessa, joka on vapaasti verkossa luettavissa: Practical dreamers. Communitarianism and co-operatives on Malcolm Island (2005). Vuonna 1909 perustettu osuuskauppa toimii Sointulassa edelleen.
Nyky-Sointulaa voi katsella esimerkiksi näissä valokuvissa. Uusia ja vanhoja kuvia on myös Siirtolaisuusinstituutin kuvagalleriassa. Ja henkilöhaut FamilySearchin tietokannoista tuottavat tuloksia. Tässä Sointulassa syntyneitä -haku. Sointulassa kuolleita -haulla löytää mm. kalenterikuvassa mainitun Anna Pohdon kuolinpäivän. Vuonna 1869 syntynyt Pohto ei päässyt Sointulan 60-vuotisjuhliin 1962. Hän kuoli seuraavan vuoden kesäkuussa ennen 94-vuotispäiväänsä, josta oli ennakkotieto vuoden 1963 kalenterissa. Alla olevan aukeaman tekstit eivät ehkä näy kunnolla, mutta Martti Kajorinteen laatima merkkipäivähakemisto Kanadan Suomalaisten Kalenteriin ja sitä edeltävään Vuosikirjaan on netissä.
 |
| Kanadansuomalaisia syntymäpäiväsankareita vuodelta 1963. |
Tunnetusta Find a Grave -hausta ei montaa Sointulan hautaa löydy, mutta Max P. Hahto on kerännyt suomalaisten sukunimiä Sointulan hautausmaalla. Lisää Sointulaan haudattujen nimiä löytää täältä ja sointulaisten hautoja vuoteen 2010 asti on luetteloitu myös Ancestryn tietokantaan. Seuran kirjastossa on mahdollisuus päästä tutkimaan Ancestryn tarkempia tietoja ja digitoituja dokumentteja. Ancestryssa voi vapaasti tarkastella millaisia aineistoja Brittiläisestä Kolumbiasta siellä on saatavilla. Myös FamilySearchin sivuille on koottu katsaus osavaltion sukututkimusaineistoihin.
Matti Kurikka ja A. B. Mäkelä Sointulassa
FamilySearchin avulla voi löytää Matti Kurikan Kanadan väestölaskennasta 1901. Aika-lehden, Kurikan äänenkannattajan numeroihin voi tutustua digiversioina. Siirtolaisuusinstituutin Historiallisia julkaisuja -sivulla on yhteensä neljä lehden numeroa. Irene Virtalan kirjoitus Kurikasta siirtolaiskirjailijana ja feministinä on netissä ja Kurikan kuvia on Siirtolaisuusinstituutin kuvagalleriassa. Kurikan hautamuistomerkki on Brooklynissa New Yorkissa. Aika-lehden toimituksessa oli mukana myös toinen keskeisistä perustajajäsenistä, Kurikan nuoruudenystävä A. B. Mäkelä, joka tunnetaan myös nimellä Austin McKela ja kirjailijanimellä Kaapro Jääskeläinen. Tällä nimellä hän kirjoitti pian Sointulan hajoamisen jälkeen oman kirjasensa Muistoja Malkosaarelta (1907). Sakari Pälsi väitteli 20-luvulla Sointulan-vierailullaan hänenkin kanssaan politiikasta niin, että "vanha susi näytteli uhkaavasti hampaitaan". Sovussa he kyllä sitten erosivat. Majakanvartijana, rauhantuomarina ja journalistina toimineen Mäkelän voi löytää Ancestry-haulla mm. Brittiläisen Kolumbian kuolleiden luettelosta ja hänestä on pienoiselämäkerta Wikipediassa ja laaja maksullinen artikkeli Kansallisbiografiassa.
Muita kanadansuomalaisia
On arvioitu että Kanadassa on noin 130 000 syntyperältään suomalaista asukasta. Usein Amerikan mantereelle lähteneiden sukulaisten jäljittäminen aloitetaan Siirtolaisuusinstituutin siirtolaisrekisterin passi- ja matkustajaluetteloista. Tutkimusmahdollisuuksiin Ancestryssa ja FamilySearchissa viitattiin yllä. Kanadan arkisto- ja kirjastolaitoksen Library and Archives Canadan sukututkimussivut ovat monipuoliset, tässä uusittu siirtolaisuusnäyttely Moving Here, Staying Here, joka johdattaa aineistojen äärelle ja Finnish Heritage Online Kit -sivu. Vanhempia lähdeaineistoja kanadansuomalaisista on kuvailtu Archival sources for the study of Finnish Canadians ja the Finnish Canadian Collection -luetteloissa. Professori Varpu Lindströmin (1948–2012) informatiivinen vihkonen The Finns in Canada (1985) on digitoitu. Lindströmin erikoisaluetta oli kanadansuomalaisten naisten historia. Hänen kirjansa Uhmattaret. Suomalaisten siirtolaisnaisten vaiheita Kanadassa 1890-1930 (1991) on monen kirjaston kokoelmassa. Myös Suomen Sukututkimusseuran. Lindström oli mukana kanadansuomalaisia Neuvosto-Karjalaan muuttaneita kartoittavassa Missing in Karelia -projektissa, josta Vapaa Sana kirjoitti vuonna 2009. Projektin tietokanta on edelleen netissä.
Siirtolaisuusinstituutin sivuille on koottu Historiallisia sanomalehtiartikkeleita ja -uutisia Kanadasta. Kanadassa ilmestyy edelleen suomalaislehtiä: Vapaa Sana (1931–2012) tosin yhdistyi Kanadan Sanomat -lehteen (aiemmin Canadan Sanomat). Vancouverissa ilmestyy Länsirannikon Uutiset. Historiallisia suomenkielisiä sanomalehtia on ainakin Connecting Canadians -sivustolla. Myös amerikkalaisessa the Finnish American Reporter -lehdessä julkaistaan jonkin verran Kanadan uutisia. Lehti tulee Seuran kirjastoon.
Suomen Sukututkimusseuran vanhojen siirtolaisuussivujen Kanada-osion Luetteloissa ja hakemistoissa on useita kullanarvoisia henkilöhakemistoja, kuten hakemisto Yrjö Raivion Kanadan suomalaisten historiaan I-II ja luettelo kanadansuomalaisista sotilaista toisessa maailmansodassa. Vanhoilla englanninkielisillä sivuilla on valikoima Kanada-artikkeleita, mm. Sheila Nickolsin kirjoitus Sammon Takojista, Kurikan toisesta utopiaprojektista Webster's Cornersissa Vancouverin tuntumassa.
Myös paikallisten sukututkimus- ja kotiseutuyhdistysten sivuista voi olla iloa. Esimerkiksi British Columbia Genealogical Society julkaisee lehteä, joka tulee Seuran kirjastoon ja yhdistyksen sivuilla on sukututkijaluettelo, josta käy ilmi, että osa jäsenistä tutkii suomalaissukuja. Ontarion Sudburyssa toimivan Finnish Canadian Historical Societyn sivuilla on historiallisia valokuvia ja linkki Long Lake Finnish Cemetery Cemeteryn hautatietokantaan. Thunder Bay Finnish-Canadian Historical Societyn sivuilla on tutkittu suomalaisten varhaista muuttoliikettä Ontarion Thunder Bayhin, tässä nimiluetteloita. Myös yleisistä sukututkimusportaaleista saattaa olla hyötyä, esimerkiksi väestölaskentoja ja hautausmaatietokantoja on mukana Canada GenWebissä ja Cyndi's Listin Kanada-linkeissä.
