Miten tehdä sukututkija hulluksi?

Turun suom. srk, rk 1843-1849, sivu 599

Miten tehdään sukututkija hulluksi? Pistetään hänet lukemaan Turun suomalaisen seurakunnan rippikirjoja 1840-luvulta!

Silmäilin nimittäin mainittua nidettä läpi löytääkseni tavalla tai toisella tuttuja nimiä ja paikkoja. Turun Kirkkokorttelissa törmäsin useaankin tietokannasti ennestään löytyvään henkilöön, joista piika Helena Sofia Abrahamsdotter aiheuttaa tällä hetkellä kosolti harmaita hiuksia.

Rippikirjan mukaan kyseinen henkilö oli syntynyt Lohjalla 19.7.1797. Isä oli siis Abraham. Pitkän kokemukseni perusteella olen huomannut, että Lohja on voitu merkitä henkilön syntymäpitäjäksi, vaikka todellisuudessa hän olisi syntynyt Nummella. Länsi-Uudenmaan Nummi oli nimittäin Lohjan kappeliseurakunta.

Ongelmia ilmenee heti alkuunsa. Lohjan emäseurakunnan puolella ei ole yhtä ainutta sopivaa lasta, joka sopisi kuvioon. Sen sijaan tietokannastani löytyy jo ennestään Nummen Oittilan Råbergin rusthollin tytär Lena Sofia, joka syntyi 19.7.1793. Hänen vanhempansa olivat rusthollari Abraham Abrahamsson ja Maria Nilsdotter. Talon edellinen isäntä oli ollut Henrik Eriksson, Marian ensimmäinen aviomies. Abraham kuoli jo 1799 ja Maria meni kolmanteen avioon Suomusjärven Salmen talosta kotoisin olleen Elias Johanssonin kanssa.

Abrahamilla ja Marialla oli kolme lasta; Lena Sofia (s. 19.7.1793), Stina (s. 18.4.1795) ja Maria (s. 25.7.1797). Näistä siskoksista keskimmäinen eli Stina kuoli keuhkotautiin vuonna 1820. Lena Sofian vei vuoden 1830 alussa vihille tillanvuokraaja Isak Nylund Pohjan pitäjästä. Isak ja Lena Sofia isännöivät sitten 1840-luvulla Tenholan Svedjekullan Övergårdia. Molemmat sisarukset käyttivät aikuisiällä velipuolensa tavoin sukunimeä Ahlfors.

Marian otti vaimokseen Isak Lindholm, joka oli Tenholan Skogbölen talollinen. Perheeseen syntyi useita lapsia 1820- ja 1830-luvuilla. Pariskunta asui Skogbölessä ainakin vielä 1850-luvulla. Onnistuipa Isak saamaan tuomionkin viinan salapoltosta vuonna 1854.


Jos sitten kurkistaa tarkemmin Tenholan rippikirjoihin, saa huomata kummallisia asioita. Lena Sofia Ahlforsin syntymäajaksi on rippikirjaan merkattu 25.7.1797. Tämähän on, kuten ylempää huomataan, siskotyttö Marian syntymäaika. Toisaalta Skogbölen kohdalla Maria Ahlforsille on laitettu aivan sama syntymäpäivä eli 25.7.1797. Mainittakoon tässä yhteydessä, että Tenholassakin Nummella syntyneet on kirjattu lohjalaisiksi.

No, virheitä sattuu, joten tuo asia on selitettävissä silkalla papin erheellä.

Mutta palataan hetkeksi Nummen Oittilan kylän Råbergille. Vanhan rusthollari Elias Johanssonin ja Maria Nilsdotterin perheeseen on merkitty vuosien 1822-1829 rippikirjassa tyttäret Maria Abrahamsdotter ja Lena Sofia Abrahamsdotter. Molempien syntymävuotena on 1797, mutta Lena Sofialle on lisäksi merkitty päiväykseksi 25.7. Maria puolestaan tuli 1825 takaisin Turusta.

Virhe syntymäajassa selittynee sillä, että 1813 Lena Sofia lähti kotoaan Tammelaan. Palattuaan sieltä oli hänen syntymävuotensa muuttunut. Uskoisin, että kyse on vain papin huolimattomuudesta tai suoranaisesta virheestä.


Mutta sukututkija tulee viimeistään siinä vaiheessa hieman pöhköksi, kun yrittää miettiä tätä Turun Kirkkokorttelissa asuneen porvari Christian Helanderin piian, Helena Sofia Abrahamsdotterin (s. 19.7.1797 Lohjalla) sukuperää.

Kuka tämä henkilö oikeasti on? Miten Lena Sofia Ahlfors on aineellistunut sekä Tenholan Svedjekullaan emännäksi sekä kaikesta päätellen samaan aikaan ilman sukunimeä piiaksi Turkuun? Melkoinen saavutus!

Tästä sitten alkaa se varsinainen selvitystyö....raportoin myöhemmin sen tuloksista.....

Sukututkijan jälkeen jääneet tiedostot

Kirjoittelin viime vuoden loppupuoliskolla pari kertaa edesmenneen sukututkijan jäämistön perkauksesta. Asiassa on edetty hitaasti, mutta varmasti. Osa kirjallisesta materiaalista on edelleen itselläni, mutta suurin osa matkasi SSHY:n vapaaehtoistyöntekijän hoiviin jatkokäsittelyä varten.

Tämän alkuvuoden aikana olen vihdoin päässyt kunnolla perehtymään sähköisiin tiedostoihin oikein ajan kanssa. Niistä on paljastunut suoranaisia aarteita, joita olen julkaissut jonkin verran omassa blogissani.


Koska materiaalia on kuitenkin aivan mahdottomasti, olemme Suku Forumin adminin kanssa sopineet aineiston viemisestä ns. wikiin. Tarkoitus on saada puhtaaksi kirjoitettuja rippi- ja henkikirjoja sekä ns. militaria-aineistoa näkyville selkeästi sekä tarjota niihin hyvät hakuominaisuudet.

Palaveeraamme adminin kanssa ensi viikolla ja arvioimme yhdessä missä järjestyksessä em. dokumentteja laitetaan esille.Tässä esimerkkinä Bromarvin rippikirjanide vuosilta 1734-1739, joten hieman näette mitä odottaa.......

Hiski-päivittyy!

Jouni Malinen kertoili tänään Suku Forumilla seuraavaa;

Re: Onko HisKi vielä elossa? Lisäsin nyt hakuun Juvan haudattujen tallenteen 1719-1799. Kiitos tallentajalle tallenteesta ja kärsivällisyydestä. Tiedot on tallennettu Arkistolaitoksen digitoidusta aineistosta ja HisKi-haun osalta tässä tulee uutena piirteenä tapahtumista suorat linkit Digitaaliarkiston sivuille. Hakutuloksen suurennuslasi-ikonin kautta näytettävällä tapahtumasivulla on siis Linkit-rivillä linkki digitoiduille lähdemateriaalin sivulle ja TAPAHTUMANRO-tieto ylemmällä rivillä on kyseisessä lähteessä oleva numero (kukin vuoden haudattu on numeroitu erikseen). Digitaaliarkisto näyttäisi olevan jossain määrin jumissa juuri tällä hetkellä, mutta kunhan se nousee pystyyn, nuo linkitkin alkavat toimia (eilen kaikki toimi vielä hyvin..). Jotta jo tehtyjen tallennusten kanssa päästäisiin hieman nopeammin etenemään, olen valmis ottamaan tallennuksia vastaan suoraan. Tämä siis koskee sekä tallenteita, jotka on jo aiemmin lähetetty seuralle että uusia tallenteita. Jos olet siis tallentanut jotain, mikä ei ole vielä HisKi-haussa, mutta haluaisit sen sinne, ota yhteyttä suoraan minuun sähköpostitse osoitteeseen jouni.malinen (at) genealogia.fi. __________________ Jouni Malinen jouni.malinengenealogia.fi

Varsin pitkä esipolvisarja

Vuonna 1910 amerikkalainen George Edward Congdon julkaisi sukututkimuksellisesti ehkä kaikkien aikojen pisimmän esipolvilinjauksen. Kirjassaan "One Hundred Thirty-eight Generations From Adam" hän osoitti vääjämättä suoran esivanhempain linjan itsestään aina Aatamiin saakka. Tämä teoksen edessä kuka tahansa sukututkija voi tuntea suurta nöyryyttä.
Hera Congdon oli jo aiemmin askarrellut kokoon esipolvilinjauksen Skotlannin keskiaikaisiin kuninkaisiin saakka, mutta nyt joutui "sukulaisten ja ystävien" pyynnöstä julkaisemaan tutkimuksensa uudelleen. Hän kuitenkin päätti tehdä siitä kunnianhimoisemman ja käyttäen eri lähteitä hän onnistui kattamaan koko tunnetun ihmishistorian. George Congdon tosin toteaa esipuheessaan, että hän on tehnyt kirjasensa pelkästä uteliaisuudesta. Hän ei oletakaan lukijan luottavan tekstiin kaikilta osin.

Tarina alkaa siis Aatamista, jolla oli Eevan kanssa pojat Kain ja Abel. Sukua jatkoi Kain, joka tunnetuin seurauksin oli tappanut Abelin. Kainin vanhin poika oli Henok, mutta Georgen esivanhempien linja jatkui Aatamin ja Eevan kolmannesta lapsesta, poika Setistä ja pojanpojastaan Enoksesta. Hämmästyttävää on se, että Enoksen syntyessä isä Set oli jo 105 vuoden ikäinen ja Enos itse 90 -vuotias Kenanin syntyessä. Tämähän nyt ei loppujen lopuksi ollut kovin kummoista, jos ajattelemme vaikka lähisukulaisista Metusalemia!

Ensimmäisessä Mooseksen kirjassa on kattava selvitys Aatamin jälkipolvista , joten sen toistaminen kaikilta osin lienee turhaa tässä yhteydessä. Seuraava tunnetumpi henkilö on Noaa, jolla oli pojat Seem, Haam ja Jafet. Näistä viimeksi mainitun pojanpojaksi on vanhoissa irlantilaisissa legendoissa mainittu Baath. Tämä "Cin of Drom Snechtan" mukaan Noaan lapsenlapsella, Magogilla oli kolme poikaa; Baath, Iobath ja Fathachta.

Cin of Drom Snechtaa ei ole sellaisenaan säilynyt, mutta sen sisältö tunnetaan Irlannin historian kirjoittaneen Geoffrey Keating teksteistä. Baath oli skyyttien ensimmäinen kuningas ja hänen poikansa Feinius Farsaidi peri maan isältään. Seuraavat sukupolvet jatkoivat skyyttien kuninkaina, kunnes löydämme Eibhear Gluinfhionnin Pohjois-Afrikkalaisen Getulian kuninkaana.

Aatamista laskettuna 37. sukupolvea edustaa Heremon, joka oli Irlannin järjestyksessä toinen kuningas. Näin Lähi-Idästä oli siirrytty Afrikan kautta Atlannin hyisille rannoille. Näiltä ajoilta on muistona ns. "kohtalon kivi", jota säilytetään nykyisin Westminster Abbeyn kirkossa, kruunajaisissa käytettävän tuolin alla.

Nyt Georgren esivanhemmissa seuraa Irlannin kuninkaita sukupolvi toisensa jälkeen, kunnes 90. polvessa Aatamista lähtien tapaamme Fergus Mor Mac Earcan, Skotlantiin siirtyneen jälkeläisen. Moninaisten vaiheiden jälkeen tapaamme Kenneth Ensimmäisen, joka oli ensimmäinen yhdistetyn skottien ja piktien valtakunnan kuningas. Hänestä Congdon on rekonstruoinut linjauksen Englannin kuninkaaseen, Edvard Ensimmäiseen, joka kuoli 1307 hallittuaan valtakuntaansa 35 vuoden ajan.

Tästä eteenpäin sukujatkumo näyttäisi melko selvältä, sillä Englannin kuningashuoneet on dokumentoitu kattavasti. Siirtolaisten kautta päästään lopulta sukupolvessa 138. George Congdoniin, joka syntyi Illinoisin Watermanissa 25.2.1869.

Jos joku haluaa viihdyttää itseään lukemalla koko tarinan, onnistuu se klikkaamalla oheista herra George Edward Congdonin kuvaa.