Vaikka se ei vuodenaikaan oikein istukaan, ajatellaanpa joulukuusta. Se
vakiintui joulupuuna ensin Saksan protestanttien keskuudessa, siirtyi sitten
varistamaan neulasiaan ruotsalaisiin olohuoneisiin ja kulkeutui ajan myötä
länsinaapurista meille.
Monen tavan, esineen ja ilmiön saapumisreitti Suomeen on ollut sama.
Mutta ei Ruotsia aina ole tarvittu välikätenä. Saksalaiset kauppiaat
löysivät Suomen jo varhain. Heidän johdollaan elinkeinoelämä kehittyi, siinä
sivussa kaupunkilaitoskin. 1400-luvun alussa
Turun ja Viipurin asukkaista noin kolmannes oli saksalaisia. Kauppasaksoista
sai alkunsa moni suomalainen sivistyssuku. Saksalainen ryhdikkyys on hyvin
edustettuna myös suomalaisessa aatelistossa.
Monessa meissä asuu siis pieni saksalainen.
Oma saksalaiseni oli nimeltään Margareta Spieker, syntynyt joskus
1650-luvun alkuvuosina. Niin kuin moni
aikansa nainen, hän löytyy pelkästä sivulauseesta. Paljon en siis tästä
esiäidistäni tiedä. Enemmän tietoa löytyy hänen veljestään ja tämän
perheestä.
Mitä ylipäänsä tiedän tästä ikuiseen sivullisuuteen tuomitusta
Margaretasta? Hän löytyy hieman yllättäen vaimona keskeltä suomenkielistä
maaseutua. Margaretan mies oli
talollinen Kalvolan Heinusta, Thomas Jacobsson Vihtilä. Heillä oli lapset
Elisabet Thomasdotter Vihtilä (1687-1741) sekä Johan Thomasson Vihtilä, joka
mainitaan Vihtilän ratsumieheksi.
Vaikka Turku olikin kalvolalaisille talollisille vielä pitkään Hämeenlinnan
perustamisen jälkeenkin se tärkein kauppapaikka, en ole voinut miettimättä,
missä yhteydessä Margareta ja Thomas ovat tavanneet. Vaikkei Vihtilä ollutkaan
Kalvolan tiloista pienimpiä, tuntuu se kuitenkin olevan aivan eri maailmasta
kuin Margaretan oma tausta.
Margaretan veli oli Turussa asuva varakas saksalainen kauppias Johan Spieker.
Tor Carpelan kertoo kirjassaan Johanista seuraavaa; Ulkomaalainen. Kaupungin
vanhin ennen 1689. Kaupunginvänrikki 23.12.1690. R.Rannan kirjassa taas
kerrotaan, että Spiekerin talossa oli yli kymmenen tulisijaa. Melkoinen
pytinki, siis.
Margareta Catharina Spieker |
Spiekerin vaimo Katarina oli yhden Turun rikkaimman kauppiaan, Joachim
Wittfoothin tytär. Johan ja Katarina avioituivat 1683 ja saivat kuusi
lasta. Genos 4/2011 kertoo heidän
tyttärestään Margareta Catharinasta (Valborg Lindgärde & Görel
Cavalli-Björkman: Äreborne och Dydgerika
Jungfru Margareta Catharina Spieker.)
Erityisen mielenkiintoinen Spiekerin lapsista oli kuitenkin isänsä kaima,
Johan Spieker nuorempi, (1685 – 1775.) Hänestä nimittäin tuli jonkinlainen oman
aikansa Roope Ankka. Hän muutti alle 30-vuotiaana Lontooseen, jossa
kauppiaanpojasta kehkeytyi tehtailija ja pankkiiri. Perheetön Johan Spieker
nuorempi keräsi valtavan omaisuuden. Hän kuoli Englannin pankin johtajana 1775.
Testamentissaan hän muisti Turkuakin, vaikka oli ollut sieltä poissa
vuosikymmeniä.
Lontooseen päätyi muuten Margareta Catharinakin, aviopuolisonsa Carl
Branderin kanssa. Heidän poikansa Gustaf
Brander peri aikanaan enonsa Johan Spieker nuoremman omaisuuden. Gustaf jäi
enonsa tavoin Englantiin ja otti Englannin kansalaisuuden.
Kaikki Spiekereiden lapset pärjäsivät hyvin elämässä. Yksi pojista toimi
kauppiaana Tukholmassa. Perheen tyttäret naivat menestyviä kauppiaita. Alles in
ordnung.
Kalvolassa Margareta-täti kasvatti omaa pesuettaan ja arvatenkin iloitsi
veljenpoikiensa ja-tyttäriensä menestyksestä.
Ihmisluonteen tuntien tädin ylpeyteen saattoi kyllä herahtaa
pikkiriikkinen ripaus kateuttakin.
Spiekereiden ja Vihtilöiden maailmat olivat erilaisia, siitä ei päästä
mihinkään.
Olenkin paljon miettinyt Margaretan ja Thomaksen avioliiton arvoitusta,
löytää jotain selitystä heidän avioliitolleen.
Monen muun tilan tavoin Vihtilässä kärsittiin 1600-luvun lopun suurista
kuolonvuosista. Kunnon satoja ei hallan takia saatu koko 1690-luvulla.
Velkarästeistä ei selvitty ja tila vaihtoi omistajaa. Vihtilän tila siirtyi
kokonaan Jacob Baltzarinpoika Schelen haltuun viimeistään 1695. Margareta
Spiekerin tytär Elisabet syntyi tilalla 1689 ja käytti sukunimeä Vihtilä,
samoin kuin Jacob Baltzarinpoikakin ollessaan talonpoikaissäädyn valtiopäiväedustajana
1720-luvulla.
Oliko Margaretan aviomies Thomas Jacobsson Vihtilä mahdollisesti Jacob
Baltzarinpojan poika tai jotain muuta sukua Scheleille? Samalla tilalla ainakin
asuttiin.
Turun valtaporvareihin kuului myös Schele-sukuisia. Piiri pieni pyöri.
Esimerkiksi Hans Schelen Sara-tytär avioitui 1711 Carl Wittfoothin kanssa.
Luonnollista kanssakäymistä akselilla Schele-Wittfooth-Spieker siis oli.
Thomas Jacobsson Vihtilän sukulaisuus Jacob Baltzarinpojan kanssa on
pelkkää arvailua. Schelet ovat hyvin dokumentoitu suku, eikä tietääkseni ole
löydetty vahvistusta sille, että Jacob Baltzarinpoika Schele/Vihtilällä olisi
ollut Thomas-nimisistä poikaa.
Jonkinlainen sukulaisuus voisi kuitenkin osaltaan selittää, kuinka
turkulaisen suurporvari Johan Spiekerin Margareta-sisar päätyi katselemaan
hiljaista hämäläistä maalaismaisemaa Vihtilän tilan ikkunoista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti