Kaiken maailman Spiekerit

Vaikka se ei vuodenaikaan oikein istukaan, ajatellaanpa joulukuusta. Se vakiintui joulupuuna ensin Saksan protestanttien keskuudessa, siirtyi sitten varistamaan neulasiaan ruotsalaisiin olohuoneisiin ja kulkeutui ajan myötä länsinaapurista meille.

Monen tavan, esineen ja ilmiön saapumisreitti Suomeen on ollut sama.

Mutta ei Ruotsia aina ole tarvittu välikätenä. Saksalaiset kauppiaat löysivät Suomen jo varhain. Heidän johdollaan elinkeinoelämä kehittyi, siinä sivussa kaupunkilaitoskin.  1400-luvun alussa Turun ja Viipurin asukkaista noin kolmannes oli saksalaisia. Kauppasaksoista sai alkunsa moni suomalainen sivistyssuku. Saksalainen ryhdikkyys on hyvin edustettuna myös suomalaisessa aatelistossa.

Monessa meissä asuu siis pieni saksalainen.

Oma saksalaiseni oli nimeltään Margareta Spieker, syntynyt joskus 1650-luvun alkuvuosina.  Niin kuin moni aikansa nainen, hän löytyy pelkästä sivulauseesta. Paljon en siis tästä esiäidistäni tiedä. Enemmän tietoa löytyy hänen veljestään ja tämän perheestä. 

Mitä ylipäänsä tiedän tästä ikuiseen sivullisuuteen tuomitusta Margaretasta? Hän löytyy hieman yllättäen vaimona keskeltä suomenkielistä maaseutua.  Margaretan mies oli talollinen Kalvolan Heinusta, Thomas Jacobsson Vihtilä. Heillä oli lapset Elisabet Thomasdotter Vihtilä (1687-1741) sekä Johan Thomasson Vihtilä, joka mainitaan Vihtilän ratsumieheksi. 

Vaikka Turku olikin kalvolalaisille talollisille vielä pitkään Hämeenlinnan perustamisen jälkeenkin se tärkein kauppapaikka, en ole voinut miettimättä, missä yhteydessä Margareta ja Thomas ovat tavanneet. Vaikkei Vihtilä ollutkaan Kalvolan tiloista pienimpiä, tuntuu se kuitenkin olevan aivan eri maailmasta kuin Margaretan oma tausta.

Margaretan veli oli Turussa asuva varakas saksalainen kauppias Johan Spieker. Tor Carpelan kertoo kirjassaan Johanista seuraavaa; Ulkomaalainen. Kaupungin vanhin ennen 1689. Kaupunginvänrikki 23.12.1690. R.Rannan kirjassa taas kerrotaan, että Spiekerin talossa oli yli kymmenen tulisijaa. Melkoinen pytinki, siis.

Margareta Catharina Spieker

Spiekerin vaimo Katarina oli yhden Turun rikkaimman kauppiaan, Joachim Wittfoothin tytär. Johan ja Katarina avioituivat 1683 ja saivat kuusi lasta.  Genos 4/2011 kertoo heidän tyttärestään Margareta Catharinasta (Valborg Lindgärde & Görel Cavalli-Björkman: Äreborne och Dydgerika Jungfru Margareta Catharina Spieker.) 

Erityisen mielenkiintoinen Spiekerin lapsista oli kuitenkin isänsä kaima, Johan Spieker nuorempi, (1685 – 1775.) Hänestä nimittäin tuli jonkinlainen oman aikansa Roope Ankka. Hän muutti alle 30-vuotiaana Lontooseen, jossa kauppiaanpojasta kehkeytyi tehtailija ja pankkiiri. Perheetön Johan Spieker nuorempi keräsi valtavan omaisuuden. Hän kuoli Englannin pankin johtajana 1775. Testamentissaan hän muisti Turkuakin, vaikka oli ollut sieltä poissa vuosikymmeniä.

Lontooseen päätyi muuten Margareta Catharinakin, aviopuolisonsa Carl Branderin kanssa.  Heidän poikansa Gustaf Brander peri aikanaan enonsa Johan Spieker nuoremman omaisuuden. Gustaf jäi enonsa tavoin Englantiin ja otti Englannin kansalaisuuden.

Kaikki Spiekereiden lapset pärjäsivät hyvin elämässä. Yksi pojista toimi kauppiaana Tukholmassa. Perheen tyttäret naivat menestyviä kauppiaita. Alles in ordnung.  

Kalvolassa Margareta-täti kasvatti omaa pesuettaan ja arvatenkin iloitsi veljenpoikiensa ja-tyttäriensä menestyksestä.  Ihmisluonteen tuntien tädin ylpeyteen saattoi kyllä herahtaa pikkiriikkinen ripaus kateuttakin. 

Spiekereiden ja Vihtilöiden maailmat olivat erilaisia, siitä ei päästä mihinkään.

Olenkin paljon miettinyt Margaretan ja Thomaksen avioliiton arvoitusta, löytää jotain selitystä heidän avioliitolleen. 

Monen muun tilan tavoin Vihtilässä kärsittiin 1600-luvun lopun suurista kuolonvuosista. Kunnon satoja ei hallan takia saatu koko 1690-luvulla. Velkarästeistä ei selvitty ja tila vaihtoi omistajaa. Vihtilän tila siirtyi kokonaan Jacob Baltzarinpoika Schelen haltuun viimeistään 1695. Margareta Spiekerin tytär Elisabet syntyi tilalla 1689 ja käytti sukunimeä Vihtilä, samoin kuin Jacob Baltzarinpoikakin ollessaan talonpoikaissäädyn valtiopäiväedustajana 1720-luvulla.

Oliko Margaretan aviomies Thomas Jacobsson Vihtilä mahdollisesti Jacob Baltzarinpojan poika tai jotain muuta sukua Scheleille? Samalla tilalla ainakin asuttiin.

Turun valtaporvareihin kuului myös Schele-sukuisia. Piiri pieni pyöri. Esimerkiksi Hans Schelen Sara-tytär avioitui 1711 Carl Wittfoothin kanssa. Luonnollista kanssakäymistä akselilla Schele-Wittfooth-Spieker siis oli. 

Thomas Jacobsson Vihtilän sukulaisuus Jacob Baltzarinpojan kanssa on pelkkää arvailua. Schelet ovat hyvin dokumentoitu suku, eikä tietääkseni ole löydetty vahvistusta sille, että Jacob Baltzarinpoika Schele/Vihtilällä olisi ollut Thomas-nimisistä poikaa.

Jonkinlainen sukulaisuus voisi kuitenkin osaltaan selittää, kuinka turkulaisen suurporvari Johan Spiekerin Margareta-sisar päätyi katselemaan hiljaista hämäläistä maalaismaisemaa Vihtilän tilan ikkunoista.