Naiset elävät nykyisin keskimäärin lähes 10 vuotta vanhemmiksi kuin miehet. Fysiologista syytä tähän ei kaiketi pitäisi olla, joten syy on jossakin muualla. Vastausta tähän en pysty antamaan, mutta vanhojen kirkonkirjojen avulla voitaisiin ehkäpä tutkia, onko miesten ja naisten kuolleisuus ollut erilaista historiassa.
Olen aiemmissa kirjoituksissani käyttänyt esimerkkinä Jämsän aineistoa, johon nytkin tukeudun. Kuolleiden mikrofilmillä tavataan Jämsässä lähes 10.000 kuollutta vuosien 1700-1850 välillä, joihin tietoihin olen itse lisännyt sukupuolen. Kun aineistosta puhdistaa lapsi- ja kasvuikäkuolleisuuden, kuolee annetulla jaksolla hiukan runsaat 4100 yli 20-vuotiasta, jota käytän aineistona.
Aineiston voisi esittää monella tavoin, mutta yksinkertaisuuden vuoksi olen piirtänyt yllä olevaan kuvaan yli 20-vuotiaiden kuolleisuuden kertymäfunktiot molemmista sukupuolista. Nämä käyrät menevät hämmästyttävän samankaltaisesti. Kuvan mukaan mainitulla ajanjaksolla 20-vuotiaaksi eläneiden keski-ikä asettuu jotakuinkin tarkasti 60 vuoteen sekä miehillä että naisilla. Jos sama kuva piirrettäisiin nykypäivän tilanteesta, niin naisten käyrä menee 50 % kohdalla lähes 10 vuotta oikealla miesten käyrään verrattuna.
Näyttäisi siis siltä, että historiallisessa maatalousyhteiskunnassa aikuisikään eläneet miehet ja naiset elivät keskimäärin yhtä pitkän elämän ja kuolleisuuskäyrissä ei näyttäisi olevan missään iässä erityistä eroavaisuutta. Kun naiset nykyisin tuntuvat elävän terveempinä ja pidempään, näyttäisi teollinen yhteiskunta suosivan naisia. Kun ero ei näyttäisi johtuvan fysiologisista seikoista, selityksen pitänee olla jossakin muualla - elämäntavoissa tai työelämässä.
Ne tilastot, jotka meillä on nykypäivän ikäluokista, heijastavat yhteiskuntaa, jossa muutettiin suurin joukoin maalta kaupunkiin. Miehet menivät töihin tehtaisiin, kuten myös osa naisista, joskin merkittävä osa nykypäivän ikänaisista on elänyt kotirouvan elämää ainakin osan ajastaan. Kun nykyisin työelämässä olevissa ikäluokissa ei ole kovinkaan suurta ero naisten ja miesten työllisten osuudessa, voisi kuvitella, että tulevaisuudessa naisten ja miesten keskimääräiset eliniät alkaisivat taasen lähestyä toisiaan. Toinen syy voisi olla se, että raskaat ja työhygienisesti alkeelliset työolosuhteet alkavat olla historiaa.
Aika näyttää, tuleeko miesten keski-ikä kasvamaan ja naisten hiipumaan, mutta joka tapauksessa olettaisin, että ne tulevat lähentymään toisiaan.
Toukokuu 2010 Antti Järvenpää
Tuota, olisiko esiteollisen ajan synnytysten määrällä mitään yhteyttä naisten kuolleisuuteen? Ei näy noissa ikäkäyrissäsi, mutta lienee ainakin yksi muutos nykyaikaan saavuttaessa.
VastaaPoistaToimistotyö lienee myös vähemmän rasittavaa kuin täysipäiväinen kodin- ja lastenhoito. Siitä kuinka yleistä jälkimmäinen on 1900-luvulla, en osaa sanoa. Isoäitini ja sisareni olivat kaikki joko palkkatyössä tai maatalon emäntiä ja jälkimmäinen ei ole sama asia kuin "kotirouva".
Synnytyksiä mietin itsekin, mutta niiden pitäisi näkyä selvästi, vaan eivät näy. Ehkäpä laajempi aineisto voisi antaa toisen kuvan, mutta tämä Jämsän aineisto on kyllä niin yllättävä, että jonkun kannattaisi tehdä Hiskiin pohjalta opinnäyte laajemmalla aineistolla.
VastaaPoista"Kotirouva" käsite saattaa ärsyttää joitakin, mutta se on varmasti yksi muuttuja, joka kannattaisi tarkastaa. Syitä voi olla muitakin. Itse epäilisin yhdeksi syyksi sitä, että miehet päätyivät monessa mielessä raskaampiin ja vaarallisempiin töihin. Esim. valimoissa tilanne oli vielä 70-luvulla sellainen, että valujen aikaan tehtaassa näki n. 10 metriä eteenpäin. Monissa töissä käytettiin kemikaaleja, jotka nykyisin ovat kiellettyjä jne.
Omiin silmiini ei ole aiemmin osunut tällaista tulosta, vaan olen pitänyt melko luonnollisena, että naiset elävät pitempään. Siinä mielessä tämä on merkittävä havainto, jonka paikkansa pitävyys kannattaisi tutkia hiukan laajemmin. Jos kuva on sama laajemmastakin aineistosta, niin havainto on aika merkittävä lääketieteen näkökulmasta.