Juridisen edunvalvonnan toimia vuonna 2014

Toiminnanjohtajan tuumailuja

Hallitus päätti lauantaina 7.2.2014 esittää toiminnanjohtajan laatiman toimintakertomuksen vuodelta 2014 esitettäväksi kevätkokouksen hyväksyttäväksi Salossa 14.3.2015. Toimintakertomuksessa luodaan katsaus mm. Seuran juridiseen edunvalvontaan viime vuonna. 

Seuran edunvalvonnan tehtävänä on valvoa sukututkijoiden lainmukaisten oikeuksien toteutumista suku- ja henkilöhistorian lähdeaineistoja hallinnoivien viranomaisten tietopalveluissa. Tarvittaessa Seura pyrkii vaikuttamaan viranomaisten tutkimusta edistävien tietojärjestelmien kehittämiseen samoin kuin tutkimusta haittaavien käytäntöjen poistamiseen. Seura myös seuraa suku- ja henkilöhistorian tutkimukseen vaikuttavia lainsäädännön muutoksia ja tarvittaessa vaikuttaa valmisteluun. 

Vuonna 2014 Seuran juridinen edunvalvonta keskittyi sukututkimuksen uuden käytännesääntöasiakirjan tunnetuksi tekemiseen sukututkijoiden keskuudessa. Suomen Sukututkimusseuran ohjeita ja suosituksia -sarjassa julkaistiin vihkonen Hyvä henkilötietojen käsittely sukututkimuksessa, joka sisälsi käytännesääntöjen lisäksi apuneuvoja hyvän tietojenkäsittelytavan omaksumiseen. Käytännesääntöjä tehtiin toimintavuoden aikana tutuksi myös henkilötietojen käsittelyä koskevissa koulutustilaisuuksissa, jotka jatkuvat tämän vuoden puolella.

Seuran hallitus antoi toimintavuonna juridisen toimikunnan esityksestä sukututkijoille suosituksen koskien väestörekisteriviranomaisille sukututkimusta varten tehtävien tietojenluovutuspyyntöjen kohtuullista toimitusaikaa. Samoin suositeltiin toimenpiteitä, joihin väestörekisteriviranomaisissa esiintyvissä tietojenluovutuspyyntöihin liittyvissä ongelmatilanteissa on syytä ryhtyä. Tätä suosituksen tunnetuksi tekemistä Seura jatkaa myös vuonna 2015.

Julkaisu on myynnissä Seuran toimistossa.

Opetus- ja kulttuuriministeriössä valmisteltu arkistolainsäädännön muutos saatiin päätökseen vuonna 2014. Seuran edustajana keskustelin toimintavuoden aikana sekä arkistolakityöryhmän että yksityisarkistolakityöryhmän jäsenten kanssa sekä osallistuin OKM:n joulukuussa järjestämään yksityisarkistolakia koskevaan kuulemistilaisuuteen. Näissä keskusteluissa ja kuulemistilaisuudessa toin painokkaasti esille sukututkijoiden ja ylipäätään historian harrastajien näkökulmia valmisteille oleviin lakeihin. Tammikuussa 2015 julkaistussa yksityisarkistolakityöryhmän muistiossa on havaittavissa eräitä merkittäviä parannuksia joulukuussa 2014 esillä ollesseen luonnokseen verrattuna.

Seuran hallitus teki kesäkuussa 2014 ehdotuksen, jonka mukaan Kansallisarkiston Digitaaliarkistoon ja Kirkkohallituksen Kirjuri-tietokannan digisovellukseen ei digitoitaisi päällekkäistä kirkonkirja-aineistoa, vaan Kansallisarkisto ja Kirkkohallitus vaihtaisivat digitoitua aineistoa keskenään. Lisäksi hallitus ehdotti, että jo vuosia toimineesta Digitaaliarkistosta tehtäisiin myös Kirjurin digisovelluksen 100 vuotta vanhemman kirkonkirja-aineiston tutkijakäyttöliittymä. Ehdotukset saivat Kansallisarkiston varauksettoman hyväksynnän, kun taas Kirkkohallitus ei pitänyt niitä toteuttamiskelpoisina. 

Juridisen edunvalvonnan linjauksista vastasi juridinen toimikunta ja toimenpiteistä toiminnanjohtaja. Juridinen toimikunta piti vuonna 2014 kolme kokousta ja siihen kuuluivat lehtori Jouni Elomaa (puheenjohtaja), varatuomari Kari T. Ahonen, sukututkimuksen tuntiopettaja Teuvo Ikonen, dipl. ins. Sami Lehtonen ja kansainvälisten asiain neuvos Kari Salo.

P. T. Kuusiluoma

Hallitus keskusteli koulutuksesta

Toiminnanjohtajan tuumailuja

Seuran hallitus piti totuttuun tapaan järjestäytymiskokouksensa lauantaina 7.2.2015 Tieteiden talolla Helsingissä. Jo usean vuoden ajan järjestäytymiskokousta on seurannut hallituksen talviseminaari, jossa keskustellaan jostakin Seuran toiminnan ajankohtaisesta osa-alueesta. Tänä vuonna keskusteltiin Seuran koulutustoiminnasta.

Hallitus valitsi Seuran varapuheenjohtajaksi fil. tri Jukka Partasen Joensuusta. Lisäksi hallitus valitsi keskuudestaan työvaliokuntaan puheenjohtajan, varapuheenjohtajan ja toiminnanjohtajan lisäksi kaksi jäsentä, lehtori Jouni Elomaan Turusta ja kansainvälisten asiain neuvos Kari Salon Helsingistä. 

Hallitus perusti 100-vuotisjuhlatoimikunnan, jonka tehtävänä on suunnitella Seuran juhlavuoden 2017 ohjelmaa. Juhlatoimikuntaa vetää Seuran puheenjohtaja Teppo Ylitalo. 

Seuran puheenjohtaja Teppo Ylitalo (oik.) ja hallituksen jäsen Jouni Elomaa.

Hallitus nimitti Genoksen toimitusneuvoston kaudelle 2015—16. Sen puheenjohtajaksi nimitettiin professori Kirsi Vainio-Korhonen Turusta sekä muiksi jäseniksi dosentti Lars-Folke Landgrén Helsingistä, dosentti Mervi Kaarninen Tampereelta, dosentti Marko Lamberg Tukholmasta, fil. tri Ulla Koskinen Tampereelta, cand. mag. Carl-Thomas von Christierson Kööpenhaminasta ja tutkija Elisabeth Thorsell Tukholmasta.

Hallitus nimitti juridisen toimikunnan kaudelle 2015—16. Sen puheenjohtajana jatkaa lehtori Jouni Elomaa Turusta. Muiksi jäseniksi nimitettiin varatuomari Kari T. Ahonen Helsingistä, tuntiopettaja Teuvo Ikonen Helsingistä, dipl. ins. Sami Lehtonen Espoosta, kansainvälisten asiain neuvos Kari Salo Helsingistä ja fil. maist. Teppo Ylitalo Lapualta.

Hallituksen talviseminaarin osallistujia: Suomi-tietokantahankkeen projektiryhmän
jäsen Erkki Juuti (vas,) sekä hallitiksen jäsenet Kari Salo ja Johanna Kurela.

Hallitus perusti uuden toimikunnan, digitoimikunnan, jonka tehtävänä on seurata ja arvioida strategisten tavoitteiden näkökulmasta Seuran digitaalisten palveluiden toimivuutta ja kehittämistyötä. Toimikunta on läheisessä yhteistyössä paitsi toiminnanjohtajan, myös Suomi-tietokannan projektipäällikön, HisKi-tietokannan ja HisKi-tallennusvälineen ylläpitäjien kanssa.

Digitoimikunnan puheenjohtajaksi nimitettiin Seuran varapuheenjohtaja, fil. tri Jukka Partanen Joensuusta sekä muiksi jäseniksi fil. tri Istvan Kecskemeti Helsingistä, fil. maist. Jens Nilsson Helsingistä ja fil. tri Marja Pirttimaa Helsingistä. Toimikuntaa täydennetään tarpeen mukaan toimikauden aikana.

*   *   *

Hallituksen talviseminaariin osallistui edustava joukko Seuran vapaaehtoistoimijoita. Talviseminaarissa hallitus haluaa keskustella vapaaehtoisten kanssa Seuran toiminnasta ja kuulla näkemyksiä ja mahdollisia kehittämisideoita. Tänä vuonna talviseminaarin teemana oli koulutustoiminta, josta kuultiin kolme alustusta.

Fil. tri Jukka Partanen kertoi vaikutelmiaan viime syksynä käynnistyneestä uusimuotoisesta kirjoittajakoulutuksesta.  Se koostuu viidestä eri koulutuspäivästä, joiden aikana käydään läpi koko sukukirjahanke tutkimustyöstä painatukseen. Jukka on antanut koulutukseen osallistuneille myös palautetta käsikirjoituksista. 

Hallituksen jäsen Marja Pirttivaara ja Seuran kirjastonhoitaja Vuokko Pärssinen-Tainio.

Talviseminaarissa todettiin, että sukututkijoille tarkoitettu lähdeaineistoja ja julkaisemista käsittelevä koulutus on ensiarvoisen tärkeää. Erityisesti huomiota kiinnitettiin siihen, että korkeatasoista sukututkijoille suunnattua koulusta olisi tarjolla eri puolilla maata. Jukka Partanen valotti Seuran alustavia suunnitelmia laajentaa lähde- ja kirjoittajakoulutusta yhtäältä monipuolisempaan ja syvällisempään suuntaan, toisaalta entistä useammille paikkakunnille.

Valtiotiet. maist. Marketta Kännö ja fil. maist. Terhi Nallinmaa-Luoto kertoivat vaikutelmiaan Teemalauantaiden järjestämisestä. Teemalauantai-niminen koulutuspäivä perustettiin aikanaan korvaamaan arki-iltaisin pidetyt kuukausikokoukset, joissa havaittiin kuulijakatoa. Keväisin ja syksyisin järjestetyt ja neljästä tietyn teeman ympärille rakennetusta esitelmästä koostuvat Teemalauantait sen sijaan ovat vetäneet alusta lähtien Tieteiden talon suuren salin täyteen kuulijoita.

Itse puhuin talviseminaarissa sukututkimuksen opettajien koulutuksesta. Olen perustanut työryhmän pohtimaan voisiko Seura järjestää sukututkimuksen opettajien peruskoulutuksen. Joka tapauksessa koko sukututkimusopetuksen kivijalka rakentuu kokeneista sukututkijoista, joilla vankan lähde- ja menetelmäosaamisen lisäksi on myös tietotaito opettaa uusia sukututkimuksen harrastajia.

P. T. Kuusiluoma

Tilaa Osmo kotiisi

Toiminnannjohtajan tuumailuja

Suomen Sukututkimusseuran Uutiskirje Osmon tämän vuoden ensimmäinen numero ilmestyi viikolla 4. Osmo ilmestyy kerran kuukaudessa ja siihen on koottu tärkeimmät ajankohtaisasiat Seuran toiminnassa. Uutiskirjeessa on jokaisesta aiheesta lyhyt johdanto ja linkki sivustolle, josta löytyy lisätietoa.

Osmo lähetetään tilaajille sähköpostitse, mutta se on luettavissa myös Seuran verkkosivuston uutiskirjearkistossa. Osmo on myös ruotsiksi ja se löytyy Seuran ruotsinkieliseltä sivustolta.

Osmon voi tilata kuka tahansa, joka on kiinnostunut Suomen Sukututkimusseuran toiminnasta. Tilaaminen tapahtuu yksinkertaisesti Seuran verkkosivustolla. Siellä sivun oikeassa reunassa on pikanäppäimien valikko, jonka viimeisenä laatikkona on ”Tilaa Uutiskirje Osmo”. Kirjoita sähköpostiosoitteesi kenttään ja  paina Tilaa-näppäintä. Järjestelmä lähettää sähköpostiisi vielä varmistusviestin, jonka hyväksynnän jälkeen Osmon tilaus on tehty. Saat seuraavan Osmon ilmoittamaasi sähköpostiin.

Osmon tammikuun kirjessä kerrotaan Suomen Sukututkimusseuran uudesta HisKi-tallennustyökalusta, joka avattiin käyttäjien testattavaksi tammikuun alussa. Lisäksi siellä on tietoa muutoksista Genoksen toimituksessa ja Genoksen 4/2014 sisällöstä sekä Salossa maaliskuussa pidettävistä Valtakunnallista Sukututkimuspäivistä.

Osmo Durchmanin exlibris. Siinä oleva kasvi muistuttaa rahapuu-nimistä
huonekasvia, mutta kai se on ymmärrettävä sukupuuksi. 

Mutta mistä Suomen Sukututkimusseuran uutiskirje on saanut nimen Osmo? Nimen on antanut tietenkin yksi Seuran ”perustajaisistä”, kamreeri Osmo Durchman (1890—1959), jonka aloitteesta Seura käynnisti vuonna 1924  kirkonarkistojen historiakirjojen jäljennystyön, HisKi-tietokannan edeltäjän. Durchman oli myös Suomen Sukututkimusseuran kirjaston ensimmäinen kirjastonhoitaja.

P. T. Kuusiluoma