lauantai 24. joulukuuta 2022

Suomen Sukututkimusseuran Joulukalenteri 24.12.2022

 

No niin... Toivottavasti olette nauttineet sadan vuoden takaisista trendikkäistä joululahjoista. Viimeisessä luukussa keskitymme sukututkimuksellisiin lahjoihin. Mutta sitä ennen se eilinen Corona. No, sehän on tämä:


Sitten aaton iloksi vielä vähän jännittäviä jouluisia "lahjoja"...

Juha Vuorela löysi takuulla erikoisimman kapineen vuodelta 1921, josta ei kyllä osaa edes sanoa mikä se oli. Nykyisin "suvunnäyttäjäksi" voisi nimittää vaikka Geniä. Mutta toki vahvimpia "suvunnäyttäjiä" ovat silti ne alkuperäiset kirkonkirjat.

Jouluna muistellaan myös menneitä polvia viemällä kynttilöitä sukuhaudoille. Tässä olisi tarjolla vuonna 1914 alennuksella hautakiviä esivanhempain haudoille: HUOM! Ale vain joulukuun ajan!!


Ihka ensimmäinen puhtaasti sukututkijoille suunnattu joulumainos löytyi muuten 17.12.1935 Hufvudstadsbladetista. Minulle kelpaisi tämä kirjapaketti!!


Ja sitten toivottelen kaikille lopuksi Hyvää Joulua ja Löytörikasta Uutta Sukututkimusvuotta! 

TOIVOO: Arkistopeikko Lussi, Korvatunturin virallinen genealogi

Ja vielä tähän loppuun pilakuva nykyajasta vuodelta 1925... hmmm....


 


 

perjantai 23. joulukuuta 2022

Suomen Sukututkimusseuran Joulukalenteri 23.12.2022

 

Enää yksi yö jouluaattoon! Kohta SE on täällä. Mutta jatketaan nuorisolle suunnattujen lahjojen äärellä. Tässä mainoksessa sata vuotta sitten todetaan, että "Corona on hyödyllinen ja tervetullut lahja opiskelijoille ja koulunuorisolle." 😏


Ahkera Erkki-poika on isän mielestä ansainnut lahjaksi kellon. Olisiko se rannekello vai taskukello? "Lahjakello kannustaa enemmän kuin 40 paria raippoja" neuvoo mainos lopuksi. 😶


 

torstai 22. joulukuuta 2022

Suomen Sukututkimusseuran Joulukalenteri 22.12.2022


Luukku 22. Koulujen joulujulien aika on koittanut. Todistuksia jaetaan, ja sitten onkin joululoma ja tietenkin pian joulu lahjoineen. Mitähän kuvan "hyvän todistuksen saanut" Erkki toivoo isän mielestä eniten lahjaksi?

Ja todellakin. Tapanintansseja varten luonnollisesti tarvittiin sirot jalkineet ja sellaisia sai 1921 Tampereelta Attilan kenkätehtaalta.


 

 

keskiviikko 21. joulukuuta 2022

Suomen Sukututkimusseuran Joulukalenteri 21.12.2022

Luukku 21 aukeaa. Joulua vietettiin perheen kesken mutta Tapaninpäivänä lehdet täyttyivät lukuisista tanssi-ilmoituksista. Siihenkin kannatti siis varautua hyvissä ajoin. Mitähän tässä toivotaan ihmisten ostavan joululahjoiksi?


Eilen mainostettiin hedelmäsuolaa, joka on edelleen kelpo aine nauttia, jos on tullut ylensyötyä. Yksi hedelmäsuolavalmiste onkin pitänyt pintansa jo sata vuotta: Samarin! Ja varsinkin hedelmäsuolahuikat olivat tarpeen mikäli joulupöydän herkkuja paistettiin sianihrassa...


 


tiistai 20. joulukuuta 2022

Joulurauhaa 1664–2021

Kuva: Veli Pekka Toropainen
Joulurauha otettiin vakavasti ja lakikin määräsi sen aikana tehdyistä rikkomuksista ja rikoksista kaksinkertaisen sakon. Turun ja Porin läänin Turussa asunut pyöveli Jakob Jöransson tuli rikkoneeksi tätä rauhaa jouluna 1664. Hänet oli otettu pyöveliksi vasta hieman aikaisemmin ja joulunpyhinä aiheutettu pahennus johti siihen, että hänet erotettiin tehtävästä heti seuraavan vuoden alussa.

Akatemian kivalteri Karl Bertilsson kertoi nimittäin kämnerinoikeudessa tammikuussa 1665, että Jakob Jöransson oli mennyt kolmantena joulupäivänä Henrik Fläskilän portille kello kolme iltapäivällä ja hakannut siihen. Kun hän ei päässyt heti sisään, potki hän porttia. Kun se avattiin, tarttui pyöveli Karlin sisarta Margareta Bertilsdotteria käsivarsista niin, että oikeus saattoi havaita niissä vieläkin mustelmat. 

Seuraavaksi pyöveli repi irti ikkunaluukun, jolla hän aikoi rikkoa ikkunat kuitenkaan lopulta tekemättä sitä. Sen sijaan hän löi luukun neljään kappaleeseen ja haukkui kaikkia talon naisia huoriksi ja nartuiksi. Pyöveli puolustautui sanoen olleensa perimässä saataviaan. Hän lisäsi, ettei hän muistanut asiasta jälkeenpäin mitään, sillä hän oli ollut niin humalassa.

Myös porvari Lars Thomasson Kangari kertoi pyövelin tulleen kolmantena joulupäivänä ja hakanneen hänen porttiinsa sekä huutaneen häntä kelmiksi, varkaaksi ja vanhaksi paikanpanijaksi, jonka sian pyöveli uhkasi tappaa heti, kun saisi sen käsiinsä. Pyöveli Jakob meni uudelleen Kangarin portille uudenvuoden päivänä ja potki sitä niin, että sen salpa meni rikki ja koko portti pois sijoiltaan. Kestikievari Sigfrid Kara todisti pyövelin menneen portille kolmantena joulupäivänä viiden ja kuuden välillä iltapäivällä ja rikkoneen sen. 

Pyöveli kertoi oikeudelle olleensa humalassa ja halunneensa ainoastaan lisää olutta. Matts Jöransson Maski kertoi, että kun Jakob otettiin pyöveliksi ennen joulua, kyseli hän Maskin perään ja piti pahaa menoa väittäen, että hän oli joutunut pyöveliksi Maskin vuoksi. Todistaja Sigfrid Kara kertoi vielä pyövelin sanoneen, että Maski väitti Jakobin toimineen aiemmin pyövelinä Tallinnassa.

Toisen kerran pyöveli Jakob meni Maskin talolle uudenvuoden päivänä ja haukkui häntä kelmiksi ja varkaaksi. Pyöveli repi lisäksi talosta ikkunaluukun ja särki sen katuun. Jakob väitti oikeudessa vain avanneensa ikkunaluukun, mutta todistaja Simon Simonsson kertoi hänen tulleen Lars Fråstin talosta kadulle ja sanoneen, että hän menisi kelmi ja varas Maskin luo ja samassa pyöveli jo repikin irti ja särki ikkunaluukun sekä potki porttiin. Vielä Lars Fråstikin valitti pyövelin tulleen hänen portilleen kolmantena joulupäivänä ja potkineen sen aivan rikki.

Päästyään tupaan pyöveli potkaisi lattialla olleen lapsen penkin alle. Kun sen äiti ryntäsi auttamaan lastaan, sai hänkin mennä samaa tietä. Simon Simonsson kertoi, että Jakob aikoi lyödä penkin alta ottamallaan kirveellä lapsen ja tämän äidin kuoliaaksi, mutta Simon tuli paikalle ja esti teon. Pyöveli Jakob otti seuraavaksi penkiltä ruukun ja aikoi heittää sen vaimon otsaan. Simon varoitti hänen käyvän köpelösti, jos hän tekisi niin. Pyöveli ajoi vielä lapsia takaa kadulla, kun he valittivat hänen käytöksestään. 

Kaikki kantajat pyysivät, että Jakob Jöranssonia rangaistaisiin näistä teoista, tai he eivät voisi enää koskaan olla varmoja hengestään. Turun raastuvanoikeus oli samaa mieltä peloissaan olevien kaupunkilaisten kanssa ja se erotti pyövelin virastaan ja karkotti tämän kaupungista. Joulurauhaa ei voitu enää pelastaa, mutta sopi toivoa, että seuraavana jouluna asiat olisivat paremmin ja Jeesuksen syntymäjuhlaa voitaisiin viettää riemullisella mielellä, kuten joulurauhan julistuksessa toivotettiin.

Veli Pekka Toropainen

Kirjoitus on julkaistu aiemmin Jäsenviesti Jalmarin numerossä 12/2021. Kaikki Jalmarit voit lukea SukuHaun kautta.

Suomen Sukututkimusseuran Joulukalenteri 20.12.2022

 

No niin, nyt kalenteriluukun numero alkaa jo kakkosella! Joulu lähenee ja luukut vähenee. Mihinkähän tätä tarvittiin ja mitä se ylipäätään mahtaa olla?

 

Eilen esittelyssä oli ikisuosikki eli käherrysrauta, jota kuumennettiin ja sitten saatiin aikaan muodikkaita laineita ja kiharoita. Päivän sana oli myös ondulointi eli permanentti. Kuuma käherrysrauta saattoi tuhota hiukset ja muutama kampaamo jopa paloi, kun rautoja kuumennettiin huolimattomasti. Oheinen mainos on Helsingin Sanomista 1931.


 

 

maanantai 19. joulukuuta 2022

Suomen Sukututkimusseuran Joulukalenteri 19.12.2022

 

Sitten onkin 19.luukku vuorossa: Tämä kapine löytyy monesta mainoksesta jokaisena jouluna, vaikka sen kuvaa ei mainoksiin laitettu. Ilman tätä vekotinta ei voinut edes ajatella elämää, ei ainakaan kukaan trenditietoinen 1920-ja 30-lukujen nuori nainen. Ja myös nuorille herroille se oli tarpeellinen.


 
Tie miehen sydämeen luvataan aukeavan vuoden 1928 Kotiledessä, kunhan hankkii ehtaa sianihraa ruuanlaittoonsa.  Tai englantilaisittain laardia, kuten sitä hienommin kutsuttiin. Uskallan epäillä, että ihralla paistetut perunat voisivat jäädä monella miehellä lautaselle...


 

sunnuntai 18. joulukuuta 2022

Suomen Sukututkimusseuran Joulukalenteri 18.12.2022

Kylläpä aika rientää! Jo 18. luukku! Nyt on aika tuumia joulupöydän herkkuja. Ja siihen tarjottiin sata vuotta sitten kelpo lisuketta, jolla samalla valloittaa miehen sydämen!

 

Eilen perhe ihasteli äidin lahjaa. Ja sehän oli aito Elux! Eli pölynimuri vuosimallia 1924!


 

 

lauantai 17. joulukuuta 2022

Suomen Sukututkimusseuran Joulukalenteri 17.12.2022

 

Ja nyt avaamme luukun numero 17. Mikä ihmeen torpedo löytyy äidin lahjapaketista jouluaattona 1924????

 

Viime kerralla voitiin ihmetellä litran vetoista laitetta, joka on vatkauskone. Sen mainostettiin tekevän kätevästi ja nopeasti niin kermavaahtoa kuin kakkutaikinaakin vuonna 1928.




 

 

perjantai 16. joulukuuta 2022

Suomen Sukututkimusseuran Joulukalenteri 16.12.2022

 

Luukku 16 ja esittelyssä erikoinen pieni esine helpottamaan 1920-luvun arkea.


 
Ja eilen oli esittelyssä moderni sähkölämmitin perheenemännille. "Mukavaa, käytännöllistä ja halpaa on sähkönkäyttö kodissa." Ehkäpä oli tuolloin vuonna 1924, toisin on tänään... 😐



 

torstai 15. joulukuuta 2022

Suomen Sukututkimusseuran Joulukalenteri 15.12.2022

 

Tekniset vempaimet ovat olleet jouluhittejä jo sata vuotta. Osa niistä jää päiväperhoiksi ja osa jää käyttöön ja kehittyy. Tässäpä taas eräs sellainen vuodelta 1924, mutta mikä?


 

Niin, miehille siis käytännöllistä ja järkevää... tässä tapauksessa ehdotetaan parranajovälineitä vuonna 1934. Parta ei ollut muotia 1920- ja 1930-luvuilla.


 

 

keskiviikko 14. joulukuuta 2022

Suomen Sukututkimusseuran Joulukalenteri 14.12.2022

Vaikuttaa siltä, että joululahjoja mainostettiin sata vuotta sitten enemmän naisille kuin miehille. Jakokin oli selkeä: Miehille "järkeviä ja käytännöllisiä" lahjoja, mutta naisille kaikkea "turhamaista", poislukien kodinkoneet. Tässä eräs miehelle suositeltava lahjaehdotus:

 

Eilen viehkeä neito suositteli Ilona-saippuaa lahjapakettiin. Ylelliset saippuat olivat suuressa suosiossa kauneudenhoidossa, ja niiden vakuutettiin korvaavan jopa silkkisukat, koska iho tuli niin säihkyväksi.


 

 

Menneiden joulujen kuvia

Joulukortti 1920-luku. Museovirasto.
Vastasin hiljattain kysymykseen ”mikä joulussa on parasta?” sen enempää ajattelematta ”perinteet”. Vasta jälkikäteen aloin pohtia, mitä sillä oikein tarkoitin. Kaivoin kaapista esille vanhat valokuva-albumit ja katselin lapsuuteni jouluja – löytyisikö vastaus sieltä?

Ensimmäistä jouluani olen viettänyt puolentoista kuukauden ikäisenä, juuri nimen saaneena käärönä. Valokuvassa nukun tonttulakki silmillä syöttötuolissa joulukuusen alla. Kuva ei kerro, miten omakotitalon yläkerran vuokra-asunnon nurkat menivät talvipakkasilla sisäpuoleltakin jäähän tai miten pieni pesuvati toimitti kylpyvannan virkaa. Pian vuodenvaihteen jälkeen muutimme lämpimämpään asuntoon.

Toisena joulunani olen jo auttanut koristelemaan kuusta kotona ja ”lukenut” mummolan kuusen alla kissalle Valittuja Paloja. Mustiin pukeutunut joulupukki oli pelottava, lähelle en uskaltanut mennä. Helpompaa oli ottaa joululahjat äidin tai papan kädestä. Joulupukilla on sisätossut jalassa. Mummo istuu sohvan nurkassa.

Kolmas joulu on vietetty meillä kotona, joulupukkikin on osannut tulla sinne. Vaalea turkis päällä ja talvikengät jalassa, mutta yhä outo naamari kasvoina. Isovanhemmat, nuorin tätini ja enoni ovat juhlinnassa mukana, vaikkei enoa näy yhdessäkään kuvassa. Tonttulakki päässä nautin aattoaamuna paistettua pullaukkoa. Olikohan tämä ensimmäinen joulu, jolloin niitä leivottiin?

Seuraavana jouluna olen isosisko. Pikkuveljelle on laitettu tonttulakki päähän. Pidän häntä kädestä, jos vaikka pelkää joulupukkia. Lahjaksi saan lukemista ja leluja.

Vuotta myöhemmin on toisenlainen joulu. Mummo kuolee pitkän sairauden uuvuttamana vain kolme päivää ennen jouluaattoa. Minulle ja pikkuveljelleni joulu kuitenkin järjestetään lahjoineen ja kuusineen, onhan ensimmäinen joulu omassa talossa. Emme huomanneet mummon puuttumista; valokuvissa ei näy muita kuin me kaksi ja tuttu joulupukki. Loppiaisen kovissa pakkasissa pidetyistä hautajaisista muistan vain kauniit kukat ja aikuisten itkun.

Selaan albumia eteenpäin. Joulukuusen ympärille ovat kokoontuneet isoisät, serkut, tädit puolisoineen ja muut sukulaiset. On laulettu joululauluja pukille, leivottu pullaa, pipareita ja karjalanpiirakoita. Joulupukki muuttuu vuosien varrella, nuttu vaihtuu punaiseen ja naamarin takaa paljastuu vilkkuvat silmät. Joskus pukilla on mukanaan punasteleva tonttu. Lopulta pukki katoaa kuvista, lahjat vain ilmestyvät kuusen alle.

Kuvista katoaa hiljalleen myös sukulaisia: isoisät, tädit… He kuitenkin säilyvät osana minun jouluani: edesmenneiden sukulaisten haudoille viedään kynttilät joka aattoilta, se kuuluu jouluun. Sytytän kynttilät jopa niille sukulaisille, jotka eivät ole kanssani koskaan joulua viettäneet.

Kadonneiden tilalle tulee uusia kasvoja: puolisoita, lapsia, appivanhempia, kälyjä. Serkut viettävät joulunsa omillaan niin kuin mekin teemme. Paketteja availee yhdessä yhä kolme sukupolvea, en vain enää kuulu nuorimpaan polveen. Valokuvissa ei ole vieläkään näy koko joulu, mutta nyt sentään on tallennettu joulupöydän antimia. Niitä ei lapsuuden valokuvissa näkynyt, vaikka tiedän niiden kuuluneen olennaisesti joulun viettoon. Lähes tulkoon muuttumattomina, aina viime vuosiin asti.

Laitan albumit takaisin kaappiin. Löysinkö kuvista perinteisen joulun? Osittain kyllä. Kuvista puuttuvat ainesosat kaivoin muistoistani. Mistä on siis perinteinen jouluni tehty? Tuoksuista, leipomisesta, yhdessäolosta, muistamisesta, herkuttelusta, kiireettömyydestä, saunomisesta, lukemisesta, antamisesta, saamisesta – ja valokuvaamisesta.

Rauhallista joulua ja sukututkimuksellista uutta vuotta 2023!

Mervi Lampi

Kirjoitus on julkaistu aiemmin Jäsenviesti Jalmarin numerossä 12/2021. Kaikki Jalmarit voit lukea SukuHaun kautta.

tiistai 13. joulukuuta 2022

Suomen Sukututkimusseuran Joulukalenteri 13.12.2022

 

Hyvää Lucian päivää! Siihenkin piti valmistautua vähintään leivonnaisin kuten Västra Nyland -lehti kehotti 12.12.1936

Mutta päivän kysymykseen: Tämä neito ei ole Lucianeito, mutta yhtä kaikki tyylikäs. Mitä lahjaa hän mahtaa pidellä käsissään?

Ja mitä nainen tahtoikaan jouluna 1930 sormuksen lisäksi? No, tietenkin silkkisukat... 😁 Vieläkö Helsingin Esplanadilta saisi silkkisukkia?


 



maanantai 12. joulukuuta 2022

Suomen Sukututkimusseuran Joulukalenteri 12.12.2022

 

Joulukalenteri lyö jo kahtatoista. Puolimatkassa ollaan. Tällä kertaa arvuutellaan mitä nainen tahtoi joululahjaksi vuonna 1930 sormuksen lisäksi. Tai mitä mainostaja ainakin uskotteli naisen haluavan...

 

Edeltävän luukun takaa paljastui nk. jäähdytyskaappi, eli tutun jääkaapin edeltäjä. "Sadun tonttu nykyaikaisille naisille" on siis kodinkonevalmistaja vuonna 1930. 


 

 
 

sunnuntai 11. joulukuuta 2022

Suomen Sukututkimusseuran Joulukalenteri 11.12.2022

Yhdestoista luukku avataan! Ja luukku on tässäkin kuvassa. Olisiko se vaikka jokin säilytyspaikka? Mihin tarkoitukseen mahtaa olla tämä kapine tehty?

 

 

Ja eilen isältä piiloteltiin todellista hittituotetta: kameraa! Enää ei tarvinnut mennä valokuvaamoon, koska myyntiin alkoi tulla kameroita jokaisen käyttöön.