Kaatuneitten muistopäivä

Sankarivainajien muistojuhla Messuhallissa. Oikeassa reunassa edessä Risto Ryti, keskellä eturivissä oikealta lukien Jukka Rangell vaimoineen, Rudolf Walden vaimoineen ja K.A. Fagerholm. Toisessa rivissä vasemmalta lukien Väinö Valve vaimoineen ja Lauri Malmberg. Kuvaaja: F. E. Fremling 1941–1943. Museovirasto.

Kaatuneitten muistopäivää vietetään Suomen aluetta ja suomalaisia koskettaneissa sodissa tai muissa taisteluluonteisissa toimissa kaatuneiden ja muillakin tavoin sodan takia kuolleiden muistoksi. Puolustusvoimien ylipäällikkö, sotamarsalkka Gustaf Mannerheim määräsi päiväkäskyssään talvisodan jälkeen keväällä 1940 toukokuun kolmatta sunnuntaita vietettävän ”nyt päättyneessä sodassa kaatuneiden sankarivainajien sekä myös kaikkien murroskautena vuonna 1918 molemmin puolin vakaumuksensa puolesta henkensä uhranneitten yhteisenä uskonnollisena muistopäivänä”. Vuodesta 1977 lähtien kaatuneitten muistopäivä on ollut vakiintuneena liputuspäivänä.

Lähes kaikilla suomalaisilta löytyy esipolvista tai lähisuvusta sotiin osallistuneita tai sodissa kaatuneita. Itsenäisyyden ajan sotilaiden ja asevelvollisten tutkimuksessa yksi tärkein lähde on kantakortti, joka on laadittu jokaisesta puolustusvoimissa palvelusta suorittaneesta henkilöstä. Kantakortti sisältää tiedot palveluksesta puolustusvoimissa kutsuntoihin osallistumisesta joko kotiuttamiseen, kaatumiseen tai eläkkeelle jäämiseen saakka.

Ensimmäiset järjestelmällisesti laaditut kantakortit tehtiin vuonna 1897 syntyneelle ikäluokalle, joka oli itsenäisessä Suomessa ensimmäisenä kutsuntaikäinen vuonna 1919. Yksittäistapauksissa kantakortti saattaa olla myös aikaisemmin syntyneellä henkilöllä esimerkiksi silloin, kun hän on toiminut puolustusvoimissa sen ensimmäisinä vuosina aloittamatta palvelustaan varusmiehenä. Kansallisarkistossa säilytetään kantakortteja vuonna 1949 syntyneeseen ikäluokkaan asti ja tätä uudempia kortteja säilytetään Sotilaslääketieteen arkistossa Viitasaarella.

Kansallisarkisto on digitoinut talvi-, jatko- ja Lapin sodassa kaatuneiden sotilaiden kantakortit ja koonnut ne Kaatuneiden henkilöasiakirjat -kokoelmaksi. Kokoelma on tutkittavissa Digihakemistossa ja Astia-palvelun kautta. Mainituista palveluista kantakortit löytävät esimerkiksi hakemalla kaatuneen henkilön koko nimellä kirjoittamalla hakukenttään "Kantakortit sukunimi etunimi" tai voit vain sukunimellä kirjoittamalla "Kantakortit sukunimi".

Kansallisarkisto ylläpitää myös Suomen sodissa 1939–1945 menehtyneiden tietokantaa, joka sisältää tietoja lähes 95 000 viime sotien aikana puolustusvoimien palveluksessa menehtyneestä suomalaisesta ja Suomessa palvelleista ulkomaalaisesta. Tämän tietokannan tietoja voi hakea myös Sotasammossa, jossa on mahdollista tutkia myös esimerkiksi sodassa kaatuneiden vaiheita talvisodassa, jatkosodassa ja Lapin sodassa.

Mannerheim-ristin ritareiden hautoja ja sankarihautoja voi etsiä Seuran Hautakivitietokannasta ja Suomen kirkkoja ja hautausmaita -palvelusta. 

Toim. huom. Linkit päivitetty 8.5.2023.