keskiviikko 12. toukokuuta 2021

Hyvää Snellmanin päivää!

Johan vilhelm Snellman,
Daniel Nyblinin kokoelma,
Museovirasto
Johan Vilhelm Snellman (12.5.1806 – 4.7.1881) oli suomalainen filosofi, kirjailija, sanomalehtimies ja valtiomies sekä yksi vaikutusvaltaisimmista fennomaaneista 1800-luvun Suomessa. Hän vaikutti merkittävästi suomen kielen asemaan ja Suomen markan käyttöönottoon. Häntä pidetään Suomen kansallisfilosofina ja yhtenä tärkeimmistä kansallisista herättäjistä.

Snellman aloitti opinnot 16-vuotiaana Keisarilliseen Turun Akatemiassa. Samaan aikaan opinnot aloittivat myös J. L. Runeberg ja Elias Lönnrot. Turun akatemian opiskelijoiden keskuudessa oli syntynyt Turun romantiikaksi kutsuttu liike. Se pohjautui pohjoismaiseen ja saksalaiseen romantiikkaan ja tähtäsi suomalaisen kansallistunteen herättämiseen ja suomenkielisen kulttuurin kehittämiseen.

Opiskeluaikanaan Snellman ystävystyi monien opiskelijoiden kanssa, joista tuli myöhemmin merkittäviä suomalaisen kulttuurin puolestapuhujia ja kehittäjiä. He kokoontuivat toistensa koteihin keskustelemaan kirjallisuudesta ja filosofiasta, ja kutsuivat ryhmäänsä Lauantaiseuraksi. Seuraan kuuluivat Snellmanin lisäksi muun muassa Johan Ludvig Runeberg ja hänen vaimonsa Fredrika, Zacharias Topelius, Johan Jakob Nervander ja                                                              Fredrik Cygnaeus.

Valmistuttuaan Snellman ei saanut professuuria useista yrityksistään huolimatta ja vuonna 1843 hän muutti Kuopioon, jossa hän otti vastaan nimityksen yläalkeiskoulun rehtoriksi. Snellman kykeni kuitenkin vaikuttamaan Kuopiostakin käsin koko maan asioihin; tästä näkyvin esimerkki oli hänen perustamansa sanomalehdet. Niissä oli vahva sivistyksellinen ote ja ne sisälsivät kansallismielistä valistusta ja yhteiskuntakritiikkiä. Vuodesta 1844 Snellman julkaisi ruotsinkielistä Saima- ja suomenkielistä Maamiehen Ystävä -viikkolehteä. Viranomaisten 1846 lakkauttaman Saima-lehden tilalle hän perusti lehden Litteraturblad för allmän medborgerlig bildning. Snellman muutti Kuopiosta Helsinkiin vuonna 1849 ja vuonna 1856 hänelle avautui Helsingin yliopiston siveys­opin sekä tieteiden järjestelmän professorin virka. 

Senaattorina Snellman toimi vuosina 1863–1868. Hänet kutsuttiin 1863 valtiovaraintoimituskunnan päälliköksi ja hän vaikutti ratkaisevasti siihen, että Suomeen saatiin asetus suomen kielen oikeuksista. Hän saattoi päätökseen Suomen rahanuudistuksen, jonka seurauksena Suomi sai oman rahayksikön, markan, vuonna 1865.

Snellman aateloitiin vuonna 1866 ja hän toimi aatelissäädyssä sukunsa edustajana valtiopäivillä 1867, 1872 ja 1877–1878. Lauantaiseurasta syntyneen Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran esimiehenä Snellman toimi vuosina 1870–1874.

Snellmanin päivää on vietetty hänen syntymäpäivänään 12.5. jo 1800-luvun lopulta lähtien. Kun Snellmanin syntymästä oli kulunut 100 vuotta 12.5.1906, järjestettiin muiden juhlallisuuksien ohessa suuri sukunimien suomalaistamiskampanja. Nimenmuuttokampanjan suunnittelivat Kotikielen seura sekä ylioppilasjärjestöt Suomalainen Nuija ja Ylioppilaiden keskusteluseura. Niiden johdolla perustettiin ympäri maata nimenmuuttotoimikuntia. Kampanjan tuloksena noin 25 000 suomalaista eri yhteiskuntaluokista muutti sukunimensä. Nimenmuutokset hoidettiin ja ilmoitettiin tuolloin lehti-ilmoituksilla. Nimenmuutostietokannan löydät Seuran SukuHaku-palvelusta.

Useat Snellmanit itse muuttivat 1906 sukunimensä Virkkusiksi pohjaten vanhaan perimätietoon, jonka mukaan Snellmanit polveutuivat Virkkunen-nimisestä talonpojasta, joka olisi koulumenestyksen myötä ottanut itselleen nimen Snellman. Tämä teoria ei kuitenkaan pidä paikkaansa. SukuHaku-palvelusta löydät Heikki Impiwaaran Juhana Vilhelm Snellmanin 32 esivanhempaa, joka on julkaistu Suomen Sukututkimusseuran Vuosikirjassa 7 (1923). Voit myös lukea lisää Snellmanien suvusta sukuseuran sivuilta.

Muistathan myös, että Seuran jäsenenä saat myös Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran normaalihintaisista kirjoista 30 % alennuksen SKS:n verkkokaupassa ja Tiedekirjasta. SKS:n verkkokaupassa
 saat alennuksen käyttämällä ostoskorissa etukoodia SUKUTUTKIJAT.

Lue lisää Snellmanista Akatemiasamposta ja Kansallisbiografiasta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti